Eilen reenailtiin. Ensin kentällä saalisleikkiä. Hyvin meni, Gimma oli motivoitunut. Lopuksi eteenmeno jalkapallolle. Jessica piti Gimmasta kiinni ja minä potkin pallon kentän laitaan. Ei käynyt epäselväksi halusiko Gimukka juosta eteen... 
Oli aivan ihana treenata, oli valoisaa ja lämmintä. Sitten jäljelle. Pintana oli nurmi, lyhyt sellainen. Namit olivat Jessican mukaan liian isoja (Gimma kulki silmillään), niin ne ensikerralla pienemmäksi. Nami/askel riittää. Namin paikkaa on hyvä vaihtaa (välillä edessä, välillä taaempana askeleella).
Olen miettinyt tuota hallinta-asiaa vaikka miten paljon. Jessica kommentoikin asiaa varsin asiallisesti, jatketaan juttuja kentän laidalla. Kuitenkin haluan vielä pohtia asiaa, koska se pyörii mielessäni. Minun pitää tosiaan muistaa, että omistan ison koira. Ei tarvitse kumartua, ei tarvitse lässyttää jne. Kuitenkin tosiaan kentällä voisi pipoa löysätä sopivasti. Kotona mielestäni meille menee hyvin. En suostu uskomaan, että koira olisi täysin hallitsemattomissa, mutta myönnän ettei hallinta ole sillä tasolla mitä haluan. Jos koira kuulee, että kutsun sitä, mutta jatkaa saalistusta niin silloin auktoriteettini ei ole mielestäni riittävä. Koiran tulisi tulla luokseni oli tilanne mikä hyvänsä. Vaikka ongelma ei vielä ole mielestäni iso niin en halua sitä vähätellä, en halua ruokkia koiraa yhtään uudella kissajahdilla tai muulla tottelemattomuudella. Uskon, että mitä aikaisemmin saamme "aseet" käyttöön sitä helpompi asiaa on lähteä ratkomaan (ettei siinä vaiheessä mieti asiaa kun jahtaa jo jotain itselleen vaarallista).
Tänään käytiin isäntä viemässä kentälle. Isäntä lähti katsomaan itselleen kanakoiravaavia. Sellainen tänne saapuu muutaman viikon päästä (joo luitte oikein.. 
). Gimma oli mukana isäntää viemässä ja käytiin tutustumassa kentän hälinään, liukuportaisiin ja normaaleihin kiviportaisiin. Likka liikkui hyvin eri pinnoilla. Kokonaisuudessaan Gimma käyttäytyi tosi mainiosti, sain olla ylpeä siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti