Kirjoittelin sitten vaikka miten pitkän tekstin isän koneella ja se hävisi taivaan tuuliin...prkele... Lyhennetty versio siis uudestaan...
Gimma ei olekaan ollut sairaana vaan valeraskaana, joka on jo mennyt muuten melkein ohitse, mutta ruokahalu on edelleen tosi onneton. Enhän minä olisi mitään valeraskautta tajunnutkaan kunnes Jessica valaisi minua asiasta.
Viikolla käytiin lenkkeilemässä Paavo-sprinkun, Väiski setterin ja Toukkiksen kanssa. Lenkki meni ihan mainiosti vaikka Gimma sai ajolähdön kauriille. Kitarisat heiluen sille huusin (ehkä jotain rumiakin sanoja) ja Gimma lopetti ajon! Olen muuten enemmän kuin tyytyväinen asiasta!
Tokossa keskiviikkona Gimma oli jo lähes normaali. Aloitettiin tunnari opetus ja Gimma osasi oikein pätävänä sitä etsiä. Paikallamakuu meni muuten hyvin, mutta se veti juuri lopussa lonkka-asentoon (hemmetti!). Hyppy meni täydellisesti, eli jos tuollaisen kisoissa vetäisi niin kymppi napsahtaisi. Seuraaminen oli sitten sieltä ja syvältä.. Jos palkkaa ei kuulu niin tämä rupee painamaan ja edistämään, josta tietenkin seuraa poikitus. Nyt olen yksin ottanut pientä pätkää takapalkalla, jolloin ollaan saatu onnistumisia. Muita keinoja en keksi tämän liikkeen yksin harjoittamiseen.
Tänään me käytiin RM-tokoissa katsemassa. Gimma oli mukana turisteilemassa. Hienosti meni matka belgitäytteisessä autossa, me oltiin takapenkillä Gimma minun sylissä. Paikanpäälläkin Gimma oli pääosin nätisti vaikka välillä piti sinkoilla hihnassa. Gimma pääsi myös extemporee näyttelyseisomisharjoitteluun Minnan kanssa ja hienosti se meni (uskoo ken haluaa).. 
Lisäksi kun selvisi, että Gimmassa on charbonneeta (siis se on sitä tummaa väriä karvojen päässä) niin eihän ketään voi olla meille hoota antamatta, eihän?!?
Itselle tuli törky hinku ilmoittaa meidät toko-kokeeseen, mutta turha sinne on tuota seuraamista esittämään. Tekee vaan karhunpalveluksen itselleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti