8.4.2011

Voihan rakkaus

Gimmalla on ilmeisesti alkamassa juoksu, koska Toukkis on niin inlööööv (tämä on siis meidän meidän mittapuun mukaan, koska juoksut ovat (*kop kop*) menneet aikaisemmin ilman suurempaa tuskaa läpi). Nyt Toukkis piippailee vähäsen, mutta lopettaa kyllä kun sanoo. Eikä myöskään ahdiste Gimmaa kohtuuttomasti. Tosin Gimma ottaa ahdistelut leikkinä, mutta ehkä hammasta tulee herkemmin mitä yleensä. Vielä kalenterin mukaan Gimman ei juoksuja pitäisi aloittaa, mutta tietenkin se ne aloittaa kun varasimme Milanoon matkan. Gimma pääsee Niinalle matkan ajaksi hoitoon jos ei aloita juoksuaan, muuten Gee menee luultavasti vanhemmilleni...ehkä... Minua vähän jännittää antaa Geetä porukoille kun se on sikaillut Mikankin kanssa, joten siitä on hyvin lyhyt matka sikailemaan äidin kanssa. Sikaileminen tarkoittaa mm. murisemista ohituksissa ym. keljua käytöstä, mitä en voi sietää. Minun kanssa ei tietenkään sitä tee... Tosin voi olla, että alkava juoksu aiheuttaa myös tunteiden paloa kuten aikaisemminkin on käynyt. Minun kanssa on kyllä turha ruveta possuilemaan ja samoiten annoin kyllä Mikallekin ohjeet, jotta tuo meininki loppuisi.


Tänään kävin ensimmäistä kertaa canicrossaamassa Gimman kanssa ja hauskaa oli. Matkaa kertyi huimat 1,1km kävelyä (vapaana) ja 2km juoksua (tosin minun kunnolleni tämä oli sopiva matka). Alku ei ollut kovin lupaava..fasaani juoksi edestämmme, joten koko lysti alkoi *erkeleellä ja kurinpidolla. Kuitenkin hyvin Gee veti ja yritin pitää sen ravilla koko ajan. Veto ei onneksi ole samanmoista mitä pulkan kanssa, mutta siihen vaikuttanee vauhti. Taitaa malinuaa vähän kyllästyä kun mamma löllertää hitaasti perässä eikä pääse painamaan kaasu pohjassa. Katsotaan jos tästä nyt alkaisi meidän uusi kesäharrastus..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti