Edellisiltana tehtiin tunnari sisällä. Gimma teki todella hienoa työtä. Nenällä töinäisi vieraan oman viereen, mutta otti oman! Jee! Kivaa myös huomata, että kotona sisällä treenaaminen onnistuu vaikka se on ehkä koiralle haastavaa. :)
Sitten aksakilpailuihin.. Mulla oli vieläkin flunssa (ei kuumetta kuitenkaan ollenkaan..ihme flunssa). Oli vähän ehkä kuollut fiilis, mutta sehän on Gimman kanssa vaan hyvä juttu. Silloin en häröile niin paljon. ;) Ekalta radalta jäi tosi kökkö fiilis. Rata oli helppo (kummatkin radat oli!), Gimma juoksi kolmannen hypyn ohitse. Tästä meni mulla plasmat sekaisin. Siitä säädöstä kun selvittiin niin kepeillä Gimma tyrii (tätä en ota omaksi viaksi). En tiiä aiheuttiko nämä ihme keppisäädöt aikaisemmissa treeneissä sen vai mitä, mutta yhtään noin noloa virhettä ei enää haluta. Keppejä siis tullaan treenaamaan ja paljon! Elikko saa luvan juosta ne ja kovaa vaikka juostaisiin niitä kummatkin eri suunnista.. Keppejä, keppejä, keppejä... Lopussa olleesta takaaleikkauksesta Gimma ei tajunnut mitään ja sitten minäkin luovutin. Ohjaan ehkä tuon takaaleikkauksen hassusti tai Gimma ei ohjausta hallitse. Ihan kökköä. :( Mutta siis rimat pysyi ylhäällä (paitsi tietty noissa säätökohdissa, mutta ne onkin asia erikseen).
Toisella radalla lähtö meni hyvin. Taas kielto hypyllä kun meni ohitse. Muuten rata meni sujuvasti pöytään asti. Pöytä oli aika liukas niin eiköhän tuokin siitä läpi tullut. Tämä rata oli sujuvampaa menoa! :D
Suuri kiitos Niinalle kuvaamisesta! Ilman kuvausta olisi aika nollatilanteessa ja jälkikäteen vatvominen olisi aika turhaa. Kiitos muutenkin Niinalle, ihan kaikesta. ;) <3
Oli tosi kivaa nähdä toista meidän alkeiskurssin pitäjistä. Kannustavaa palautetta saatiin ja ohje vaan kisata lisää. Juteltiin myös noista kahdesta hypyn ohittamisesta. Minun vaan pitäisi oppia se etäisyys, minkä Gimma haluaa minuun pitää. Tuo esteille saattaminen kädestäpitäen saa vaan sen pahimmassa tilanteessa ohittamaan hypyn. Eli tilaa eläimelle. Olen kyllä niin kiitollinen, että hänkin jaksoi vielä ruotia meidän tyrimisiä ja kannustaa vaikka eri seurassa nykyään ollaankin. Pöytä nyt on muutenkin ollut meille vaikea, mutta esim. ATCaniksen kumirouhepöydällä pöytä onnistui paljon paremmin kuin tuolla. Olisi vaan kunnolla pitänyt ottaa se haltuun ja saattaa pöydällä. Yritys oli ottaa se haltuun, mutta se jäi nimenomaan yritykseksi. Ja pöytää pitää jatkossa opiskella, jotta ei tarvitse tuolleen sitä jännittää jatkossa. Ihan hyvään aikaankin päästiin radalla vaikka yksi hyppy kierrettiin kerran ja pöydällä tuomari aloitti laskun uudelleen (ei se mikään älyttömän hidas ole ;) ).
Eilen illalla taas tunnari. Käytti väärällä etuhampaita, mutta ei ottanut sitä vaan toi oman. Luovutus todella kaukana eli taitaa vielä olla epävarma. Harjoitukset jatkukoon, eiköhän se varmuus sieltä löydy.. ;)
Videon perusteella sanoisin, että kepit meni sun piikkiin/koiran kokemattomuuteen. Mulla ja H:lla oli myös ongelmia keppien kanssa ykkösissä, vaikka kyllähän tuo koira osasi kepittää hyvin ja kesti persjättöä ja takaaleikkausta hallilla, mutta kisoissa kepit kusi kerta toisensa jälkeen. Sitten kaveri vinkkasi, että kisoissa mun pitää antaa koiran hakea rauhassa oikea väli ja rauhoittaa muutenkin ohjaus kepeillä. Ykkösluokassa mulla oli paha tapa aina kiihdyttää kepeille mentäessä, jonka takia koira painoi keppien ohi tai tuli ulos ykkösvälistä, kun se ei vielä osannut hidastaa. Vinkin jälkeen keoitkin alkoi toimia kisoissa ; D
VastaaPoistaps. kiva kun sä laittelet kisavideoita blogiin. Musta on mukva välillä käydä vaklaamassa, miten te edistytte, vaikka ei ollakaan enää samassa treeniryhmässä.
Kerrohan missä osoitteessa teitä pääsee vaklaamaan? Ja on todella kiva, että käyt täällä kommentoimassa. :) Keppitreeniä vaan niin eiköhän tuo siitä sitten, kestihän se viimekilpailuissakin nuo leikkaukset, nyt sillä on jokin kakkosvälin innostus tullut matkan varrella. :/ Mutta rimoista olen tosi onnellinen!
VastaaPoistaTekemällä oppii ja hyvin te vedätte! Lohdutan, että kyllä sitä jo toisen koiran kanssa on helpompaa.. ;)
VastaaPoistaMinä kontaktikyylänä rauhoittaisin vielä vähän enemmän; nyt näyttää sille että voi parin kerran jälkeen yrittää vetää läpi.
Olen yrittänyt nykyyään treeneissäkin vapautella välillä tosi nopeasti, välillä taas pitää kauemmin hämyjen kera, jotta saisi tuota treeneissä varastamaan (ja pääsisin huomauttamaan). Ennenhän rauhoitin sen kunnolla ja koira odotti ihan kunnon aikaa kontakteilla. Pitää varmaan jatkaa samalla tyylillä, jotta kisojen välille ei tulisi hirveää eroa. Kiitos kontaktikyylälle kommentista ja jatka kontaktikyyläystä. ;)
VastaaPoistaanytime ;)
VastaaPoista