Niin että mitä... No tietenkin käytiin kiva metsälenkki springeri Paavon ja hänen omistajansa kanssa ja kuinkas ollakaan tassu on taas auki!!! *ittu.. Ihan oikeesti, miksi!!!??? Mua harmittaa, mua *ituttaa, mua itkettää.. Päästiinhän me kerran käymään treeneissä. :( Mä luulin, että nyt voidaan aloittaa tavoitteellinen reenaus ja... :( No huomenna herään seiskalta, alan pommittamaan lääkäriä ja mennään tikkaamaan jalka. Ostetaan jalkaan tossu ja toivotaan että se parantuisi nopeasti.
Älkääkä sanoko, että tätä se elämä belgin kanssa on. Sitä en juuri nyt halua kuulla..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti