Mikä on parasta torstai-illan huvia..?

Olen kyllä ollut koko viikon kuin taivaissa. Perioditauko on tulossa ja tämä periodi lopuillaan eli koulua on ollut todella vähän. Ne ajat olen tietenkin hyödyntänyt Gimman kanssa touhuamiseen. (Onneksi) Niinakin on ollut saikulla, joten ollaan päästy yhtä aikaa hallille. Helpottaa aivan sairaasti kun joku toinen on katsomassa ja kertomassa mitä virheitä teen. Lisäksi treenaaminen kaksin on vaan niin paljon mukavampaa. Torstaina päivällä mentiin Niinan kanssa hallille toteamaan, että hei täällähän on hyvä reeni jo valmiina. Ensin kuitenkin treenattiin kontakteja ja keinua. Koska Gimmalla ei keinulla ole kiirettä niin mehän järkättiin sille kiire (reilu peli on persiistä vai miten se meni.. ). Niina piti Gimmaa hihnassa ja minä ohjasin keinulle. Ei tarvinnut kuin pidätellä Gimmaa hihnasta ja minun kävellä keinun päähän niin sehän tuli jo vauhdin kera loppuun. Näitä muutama ja keinukin sai jo eri ilmeen. Kyllä se 2on2off tulee sieltä vielä ilman turhia hidasteluita! Sitten himoitun radan kimppuun...keppikulma siinä oli meille hankala (90asteen käännös), joten aloitettiin ihan kepeille ohjaukselta. Tässä välissä kuvasimme Gimman kepit, jotka menevät ainakin minun silmää tosi hienosti. Ekassa setissä rytmi kerran katkesi, mutta haki hyvin oikeaan liikkeeseen. Eipähän ainakaan pompota. Hidastettuja keppejä siis olkaat hyvät:

Sitten koko rataa, joka näytti suurinpiirtein tältä:

Oikealta (eli numero seiskan suunnasta) jouduttiin "panssaroimaan" keppien ensimmäinen väli kolmella kaarella, kun Gimma päätti aloittaa kepit kakkosvälistä. Kakkosen suunnasta kepit meni helpommin. Mustalla kolmosella ja punaisella nelosella otin treeneissäkin tehdyn pakkovalssi-jaakotus ohjauksen. Yllättävän kivuttomasti se meni. Lopputreeneistä Gimma oli jo aivan väsy ja toisaalta kiihkoissa, joten keppien pujottelu jäi kesken muutaman kerran. Videoltakaan en nähnyt tähän selkeää syytä. Vielä en huolestu asiasta. Olen nauranut täällä itseni kipeäksi kun katson videoita, ihme pyllistelyitä teen, puhun itselleni+huidon käsilläni, äänenpaino muuttuu radikaalisti radan edetessä jne. Ei ihme kun Niinakin repeili reeneissä. Videolta myös selvisi miten välillä lopetan ohjauksen tai jään vain ihastelemaan koiraa, jonka jälkeen tulee paniikki-kiire. Eli oli todella hyödyllistä kuvata sirkushuvien lisäksi. Tässä vielä lisäksi videota harkasta (Gimman söpis kimitys tausta-äänenä):

Illalla käytiin taas tokottamassa ATD-porukan kanssa. Ennen treenejä Iida katsoi Gimman selän (olen pelännyt sen olevan jumissa ahkeran treenauksen vuoksi), mutta hyvältä kuulemma pääosin tuntui. Hieno juttu, Gimma pääsee hierojalle kunhan tulee sopiva paussi. Ihan ensiksi haluan hehkuttaa noutoa, Gimma jopa tarjosi kapulaa edessä..! Se kyllä tapahtui vahingossa, mutta väliäkö sillä. Tehtiin noutoa => irrotus pallosta (kapula oli koiran lähellä) => koira nappaa kapulan => luovuttaa eteen (ilman mitään estettä vasemmalla puolellani). En olisi ihan heti tätäkään odottanut, mutta ehkä pienen malin päässä välillä raksuttaa.. Luoksetuloa otin takapalkalla ja välillä otin suoria luoksetuloja vaikka pallo oli takana. Kiitos Riitalle ajatukseni vahvistamisesta takapalkan suhteen. Gimma toimii siis takapalkalla, mutta minä en ole osannut käyttää sitä aikaisemmin oikein! Lisäksi hyppyä, istumisen sai tosi näpsäkäksi palkkaamalla pallolla. Otettiin myös seuraamista ja pohdittiin sitä. Tultiin siihen tulokseen, että kaikki tuomarit eivät siitä taatusti pidä (mutta sehän on fakta arvostelulajeissa), elämä on ja niin edelleen. Minusta rehellisesti tuntuu, että en saa sitä seuraamaan koskaan siten kun haluaisin. Alun pitäen perusasento olisi pitänyt opettaa eri tavalla yms. Mutta ensimmäinen on se koekappale, hyvässä ja pahassa. Olen oikeastaan aika kyllästynyt kriiseilemään asian vuoksi (vaikka teenhän sitä koko ajan..), eihän se todellakaan mitään priimaa ole, mutta ei se huonointakaan kastia edusta. Pohdinta loppukoon taas tällä kertaa..

Perjantaina suunnattiin Niinan kanssa viesteilemään, tällä kertaa Pakkalaan ja otettiin ensimmäiset metsäviestitreenit. Matkaa oli 250m (A-B) ja jäljestysosuus noin 20m. Juoksutimme sähkölinjojen vieressä, joten näimme kummatkin ainakin osan Gimman menosta. A-piste sijaitsi notkossa, josta oli nousua koko matka C:lle asti. Taas tehtiin lyhyt treeni: Niina lähti A:lta viemään Gimmaa B:lle, rauhoitus ja lähetys. Minulla samat rituaalit ja Niina siirtyi C:lle. Paavo oli alusta asti B-pisteellä Niinan kanssa. Gimman tullessa B-pisteelle se ei tajunnut avata nenäänsä, vaan lähti jatkamaan vinosti Niinasta ohi. Paavo oli ehkä turhan haastavasti reitin varrella. Lisäksi pitäisi ehkä kiinnittää huomiota tuulen suuntiin näin alkutreeneissä..?? Juoksumotivaatio on Gimmalla tosi korkealla, huusin sitä vielä puolessa välissä matkaa B-pisteeseen, mutta sitä ei kuulemma tarvitse tehdä. Turhaa kiihkottaa koiraa, Niina oli saanut hikipäässä vetää Gimmaa B:lle. Lopuksi tehtiin ihan etsintäharkkoja, joissa Niina meni piiloon ja Gimma sai etsiä Niinan (näkölähtöjä). Ensimmäisellä haulla sättäsi ihan liikaa, mutta seuraavilla aukaisi jo nenää. Hienoa! Pimeällä pystyykin näitä jälkiharkkoja tekemään, viikonlopulle ja valoisaan säästetään "oikeat" viestitreenit. Kohta varmaan pitää oikeasti harkita radiopuhelinten ostoa..

• Vähemmän häiriötä
• Tuulen suunnan huomioonottaminen
• Jälkiharkkoja reilusti

Topi the saksanmetsästäjä oli käynyt tänään jalkakasvaimen poistossa, samalla poistettiin pallit. Palleista oli löytynyt myös jonkin sortin kasvain, kummatkin kasvaimet menevät patologille. Tulosta odotellaan.. Kysehän on tästä miehestä, kuvassa näkyykin poistettu patti (vasen etujalka).