17.6.2011

Pitkästä aikaa meistäkin kuuluu!

Tosiaan minä olen nyt asustellut kolmisen viikkoa Seinäjoella. Pari viikkoa täällä olin ilman koiraa, mutta nyt koirallisena..tosin remmin päässä on Toukkis! Gimmanhan piti tänne tulla kun Niina ei mistään saanut agi-ryhmäpaikkaa, mutta kuinkas kävikään.. Niina pääsikin nyt hallintatestiin Gimman kanssa ja he saivat ryhmäpaikan!!! :D Heillä oli kuulemma mennyt aksat todella hyvin! Ihan mieletöntä, vihdoin Gimmalla on ohjaaja joka ei täysin käsi. :D Täytyy tunnustaa, että oli sitä ensin vähän suru puserossa kun niin itselleni loin jo ajatuksen Gimmasta minun seuraeläimenä Seinäjoella. Mutta nyt kun tätä ajatusta on työstänyt mielessä niin olen sitä mieltä, että tämä on mieletön mahdollisuus! Mikä olisi sen ihanampaa kuin Gimmalle ohjaaja, joka osaa ohjata, liikkua jne. :)


Toukkis on ollut yllättävän reipas täällä vieraissa kuvioissa. Gimma taasen on Espoossa mennyt aika kurittomaksi. Ollessaan Espoossa Toukon kanssa Gimma on alkanut omaksumaan Toukon tapoja (autosta haukkumista, ihmisille haukkumista..), kadottanut korvansa (ei tottele kunnolla) jne. Lisäksi Geestä on tullut tosi huomionkipeä, mm. viikonloppuisin seuraa minun menemisiä paljon tarkemmin kuin ennen. Minun ollessa viikonloput kotona Gee kyllä käyttäytyy suht hyvin, mutta kyllä se minuakin vähän kokeilee..siinäpähän kokeilee, mutta periksi en anna tuumaakaan! Yhtenä viikkona isännällä oli tykypäivät, johon oli ottanut koirat mukaan (kun joutui olemaan yötä pois kotoota). Gimma oli jostain syystä todella paljon pelännyt kun ihmisiä oli paljon paikalla, eikä millään olisi halunnut mennä niiden kanssa tekemään tuttavuutta. Tosin eihän Gimma ole aiemminkaan ollut tuolleen suuren porukan keskipisteenä, että alkoiko sitten "huimaamaan" vai mitä?? Arvoitukseksi jää perimmäinen syy, mutta tuntui se itsestä kurjalta kuulla, että Gimma oli aristanut ihmisiä! Tiedän, että tämä erossaolo on vaikuttanut Gimmaan, mutta voiko se saada tuommoista käytöstä aikaan..? No sitä on oikeastaan turha miettiä kun vastausta en siihen valitettavasti saa. :( Omassa mielessä kuitenkin sitä miettii kaikkea maan ja taivaa välistä.. 


Gimman kanssa ollaan viikonloppuisin tehty oikeastaan tunnaria vaihtelevalla menestyksellä. Muutaman toiston haluaisin tehdä aina per kerta, mutta ensimmäinen tunnari on melkein aina hyvä. Toistolla menee hätäiseksi ja tuo väärän... *plaah* Tuntuu vaan turhalta tehdä kerran tunnaria ja jättää se siihen.. 


Ensi viikolla Gimma tuleekin Seinäjoelle kyläilemään kun on juhannus eikä niistä kuvioista johtuen pääse agsaamaan Niinan kanssa. Tosi kiva saada Gee viikoksi kainaloon ja treenikaveriksi. <3

6 kommenttia:

  1. Mä treenaan nimenomaan niin, että yksi onnistunut tunnari per treenikerta riittää. Tunnari vaatii koiralta ihan erilailla keskittymistä kuin muut liikkeet ja sen tunnetilan pitää olla just oikea. Ei se määrä vaan se laatu ;)

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä tunnarista Veeran kanssa. Niin treenasin Lystin kanssakin joskus, jonkin viisaammaan neuvosta. Fiksu koira ajattelee muuten, että edellisessä noudossa oli joku vika ja tekee eri lailla. ;)

    VastaaPoista
  3. No kait täytyy vaan yhdellä toistolla siitä selvitä jatkossa.. :P Mutta teen yleensä kaikkea useita toistoja niin en ymmärrä miksi tunnarin kanssa siitä pitäisi poiketa, mutta nyt täytyy itekin tsempata ja muuttaa omassa päässä kaavaa. :)

    ps. Eeva, vihjaatko että Gee on viksu.. ;)

    VastaaPoista
  4. Sä oot ihan mahdoton tän toistomäärän kanssa. :P

    VastaaPoista
  5. Ai oon vai... :P Musta tuntuu, että suurin ongelma on se, että useissa treeneissä kokeilen vähän että mihin asti homma toimii... :X :D

    VastaaPoista
  6. :D tunnustan tekeväni itsekin liikaa toistoja useinkin, mutta se tulee tajuamatta - jotenkin vaan menee siinä huumassa ja sitte homma ei enää olekkaan enää ihan niin hyvä. Esim. Jullen sivuilletuloissa pari hyvää on parempi kun neljä hyvää ja viimenen palkan ennakointi..

    VastaaPoista