Pieniä iloja

Torstaina tuli illasta viestiä, että selkäkuvat ovat lausuntoa varten on kirjattu saapuneeksi. Tottakai hätäsenä menen omakoiraan, eikä siellä ole mitään laskua. No ystäväni google onneksi osasi kertoa, että selkälausuntoa ei voi maksaa etukäteen, koska lausunnon hinta määräytyy annettujen lausuntojen perusteella. Lasku toimitetaan kuvien lausumisen jälkeen postitse, mutta laskun voi maksaa myös omakoirassa. Eli odotus jatkukoon. :) Tästä aasinsiltaa pitkin kun kiivetään niin rehellisesti sanottuna en ymmärrä ihmisiä, jotka tällä hetkellä kuvaa yli kaksi vuotiaan koiran selän eikä lähetä kuvia Kenneliittoon. Miksi näin tehdään? Minun ei tulisi mieleenkään luottaa pelkän yhden eläinlääkärin mielipiteeseen (siis tarkoitan edelleen yli kaksi vuotiasta koiraa) vaan nimenomaan lähettää kuvat liittoon, jossa todellakin selkiä nähnyt ihminen sanoo mielipiteensä. Epäilen kovasti, että ovatko kaikki eläinlääkärit tarpeeksi päteviä antamaan selkälausuntoja? Lisäksi silloin kun kuvat ovat virallisia, koira on identifioitu eikä asiaa voida tuoda julki omistajan haluamalla/muistamalla tavalla. Vähän sama-asia olisi kun joku sanoisi (vai väittäisi ;) ), että hänen koirallansa on A:n lonkat, mutta ei lähetä kuvia liittoon. Edelleen tulee vaan mieleen kysymys miksi..? Jos sitten sattuu että Kennelliitosta tulee pommi vastaan niin sitten voi vielä konsuntoida selkäasiantuntijoita jatkohoidosta. Sitä varten olenkin pyytänyt klinikalta aina kuvat itselleni. Tai jos tulee jatkossa jotain tarvetta verrata eri ikäisiä kuvia niin sekin onnistuu.

Rakas Gee-tyttö

Samaan hengenvetoon en pysty ihan ymmärtämään saksanseisojien terveyspolitiikkaa. Jos tietokantaan ilmoittaa tietoja ja kertoo sallivansa niiden julkistamisen niin todetaan, ettei tuota sinun koiran pentuetta aiota käyttää jalostukseen niin ei tiedolla niin väliä ole. Siis mitä..? Eikö niitä linjoja voi kuitenkin joku käyttää niin ei siitä varmaan ole mitään haittaa jos omistaja ilmoittaa koiransa sairauksista.. Tietokannassa on muutenkin minusta suurena puutteena, ettei omistajien julkistamat tiedot näy kannassa (kuten käyttöbelgi.infossa). Muutenkin ihan koiranettiä selaamalla minusta on todella harmi, että saksanseisojilla kuvataan edelleen hirveästi vain lonkkia (etupäässä se suurinosa painosta on). Selän ja etupään kuvaus ei juuri tuo lisää hintaa kuville, joten ne voisi ottaa siinä samalla. En sitten tiedä olisiko tässä vain joku valistuksen paikka, varmaan osaksi kyse on puhtaasta tiedottomuudestakin. Mieleeni vain väistämättä tulee, että miltä ne seisojien selät sitten näyttävät.. Vain yksi lyhkäri on kuvattu selästä virallisesti viimevuonna. Se on mielestäni erittäin vähän.. Kuitenkin kun kuvatuissa on useampi yli kaksi vuotias koira.

Nämä terveysasiat kun tuppaa kuumentamaan tunteita niin tämä on tästä asiasta vain minun mielipiteeni. Itse pohjaan mielipiteeni siihen kuinka haluan harrastaa terveellä koiralla tai edes siihen, että minulle ostajana annetaan mahdollisimman paljon virallista tietoa yhdistelmästä josta olisin koiraa ottamassa. Lisätään vielä, että pentua ei ole tähän talouteen tulossa pariin vuoteen, mutta silti on kiinnostusta asiaan on pienimuotoisen harrastajan/puuhastelijan (tai miksi sitten halutaan minua kutsua) näkökulmasta. :)

Kovimpien pakkasien aikaan pidemmillä lenkeillä Gimma on saanut nutun niskaan
kun kyljessä ei ole vielä kunnon karvapeitettä..ja Gimma ei yhtään tykkää rievuista. :P
Tuo jäätynyt kohta nutussa on Toukon kuolaa. :)

Iltaisin olen mielenvirkistysnaksutellut kosketuskeppiin (eli lusikkaan :P ) pidempää kosketusta. Tällä tavoin ajattelin opettaa Gimmalle kurreliikettä. Vielä en tiedä hyödynnänkö tätä tokossa, mutta eihän se haittaa jos koira yhden "turhan" tempun osaa. :P Gimma oppii todella nopeasti nämä "astu johonkin", "koske johonkin", mutta se kesto.. Nyt sain kestoa kun vaan odotin vähän pidempään. Aluksi Gee tietty raivoisasti tökki lusikkaa, mutta kyllä sieltä alkoi tulla niitä pidempi toistoja, joita parhaani mukaan yritin palkata. Saas nähdä miten tästä sitten keston pidennys vielä onnistuu. Ihanaa kun Gimma oli innoissaan ja suu vaahdossa. Tietämättäänkin sitä katsoo koko ajan sillä silmällä, mutta siitä tulee suunnaton ilo kun näkee Geen nauttivan. <3 Väistämättä mielessä hiipii ajatus, mitä jos jossain on jotain vikaa? Mutta toisaalta, olen asiasta jutellut erittäin monien kanssa ja moni muukin on ollut sitä mieltä, että nyt elämän on jatkuttava. Jos ei tule mitään uutta ilmi niin näillä mennään ja täytyy vaan toivoa, että kaikki on hyvin.

Kaukoista olen uudelleen-ispiroitunut Instagramin kautta. :) Siellä oli eräs tosi kiva video, jossa koiraa "pidellään takaosasta kiinni" eli appari "auttaa" tarvittaessa koiran alas (=auttaa oikeassa liikeradassa).Tässä ei siis ole mitään pakottamista tehdä vaan pointtina on onnistuneiden toistojen lisääminen. Ainakin Gimmalle tuo näyttäisi parin kerran jälkeen sopivan ja sitä tehdään aina kun saadaan vaan avustaja (voi Mika parkaa ;) ).

Omasta elämästä sen verran, että gradua tehdään kuin viimeistä päivää. Kirjallisuustenttikin on kohta tulossa ja gradun täyspäiväinen tekeminen on tietenkin verottanut lukemista. Myönnän, olen laiska, mutta en jaksa enää päivän töitä paiskittua alkaa illalla lukemaan. Tai jos jaksan niin se on todella vähäistä. Tämä stressaaaaaa.. :( Nyt on siis juttu niin, että gradu valmistuu keväällä tai ei koskaan. Minä en jaksa tätä tilanteen venymistä enää. Onneksi Hanna on samassa vaiheessa niin vertaistuki on hyvin lähellä. Koulussakin on kivaa kun tauoilla on juttuseuraa ja pääsee ottamaan irtiottoja puurtamisen välissä.

Ainiin..FMBB aikataulut on julkaistu..