Toukkis

Huomentuulen Toukopouko
Kuva: Petteri Nissinen


Isä: FI MVA FI KVA SE KVA Ferhill's Jurddas "Rekku" 
Kuva: saksanseisoja.com
Emä: FIN KVA Könkäänvaaran Cumppani "Sella"
Kuva: saksanseisoja.com

Syntynyt: 18.3.2009
Lonkat: A/A (09/2010)
Kyynäreet: 0/0 (09/2010)
Lanneranka ja selkä: terve (09/2010)
Korkeus: n.61cm
Paino: 33kg
Terveys: toinen kives laskeutumatta, virtsaongelmia*, kastroitu 22.3.2013
*Toukkis tiputteli välillä virtsaa ja veimme sen Yliopistolliseen eläinsairaan tutkimuksiin. Toukkiksella tehtiin ultraäänitutkimus virtsateiden epämuodostumien varalta. Tässä tutkimuksesta kävi ilmi, että virtsajohtimet laskeutuvat väärään kohtaan. Lisäksi virtsarakko jatkuu pussimaisena eturauhasen sisälle. Virtsan tiputtelu johtuu ilmeisesti näistä epätavallisista rakenteista virtsateissä.
Kasvattaja: Petteri Nissinen, kennel Huomentuulen

Omistaja: Mika Loikkanen


Toukkis syntyi viiden pennun pentueeseen. Mika varasi Toukon jo paljon ennen sen syntymää. Toukkiksen päätehtävä on tietysti toimia metsästyksessä, mutta minun kanssa Toukkis on tutustunut tokoon, agilityyn ja vetohommiin. Enhän minä yksinkertaisesti kyennyt pitämään sormiani erossa pienestä, suloisesta ja isokorvaisesta seisojapennusta (eikä se onnistu tänä päivänäkään).. Seuraavaksi kerronkin vähän tarinaa millainen seisojapoika Toukkis on. Lähinnä kerron omasta koiraharrastajan näkökulmasta, joten metsähommat jää vähän taka-alalle vaikka se on tietysti se tärkein työ Toukolle. :)

Touko on hyvin erilainen mitä tokoilukaveri kuin Gimma, mistä johtuen Toun kanssa touhuan sen omaa tahtia...ja tahdilla ei ole niin väliä. :) Toukkis on hyvin vilkas, mikä aiheuttaa omat haasteensa. Tokossa Toukkiksen ominaisuudet eivät oikein pääse esille, mutta Tou nauttii tokoilusta niin sen vuoksi sitä harrastetaan ihan omaksi iloksi. Touko on opettanut paljon minulle millaista on harrastaa ei pk-rotuisen kanssa.

Toukkista on helppo palkata leikkimällä, mutta ruoka uppoaa myös pikkupossuun tehokkasti. Ahneus on siis aivan erillä tasolla mitä Gimmalla. Touko syö vaikka pieniä kiviä.. Keskittyminen kuitenkin herpaantuu herkästi, enkä vieläkään tiedä miten pystyisin treeneissä ylläpitämään Toukon mielenkiinnon. Eli vaikka palkka on mieluisa, mutta kun se häviää silmistä niin Toukon mielenkiinto myös herpaantuu. Varsinkin vieraissa paikoissa tämä ongelma astuu esiin. Mutta treenaus jatkukoon, ehkä joskus opin tuntemaan Toukkista paremmin! 

Toukon ehdoton intohimo pennusta asti on ollut noutaminen ja yleensäkin kantaminen. Kaikki pitää noutaa ja tuoda meille. Yleensä kun saavumme kotiin niin Tou on tottakai (niinkuin kaikki muutkin) vastassa, mutta sen suussa on melkein aina jotain jos se vaan on jostain matkan varrelta saanut jotain napattua. Sellaista mitä Toukkis ei haluaisi ottaa suuhun ei ole vielä tullut vastaan. Pentuna Touko löysi pakastuneen pikkulinnun ja toi aarteensa minulle häntä pystyssä. Otin sen vastaan tottakai, vaikka sanomattakin ällötti. :D Touko onkin kotona usein apuna kun tavaroita pitää kantaa; "Vie tämä Mikalle varastoon" yms. ovat Toukon tehtäviä. :)

Touko on Gimmaan verrattuna aktiivisempi. Touko on myös kova vinkumaan ja ääntä meidän perheessä riittääkin... Toukkis on siis tässä suhteessa aivan Gimman vastakohta, koska Gimma ei juuri vingu tai piippaa. Touko vinkuu innostuessaan, jos menen vessaan niin se tulee perässä ja itkee, jos emme nouse sängystä heti niin Toukkis alkaa itkemään jne. Pillipiipari sanan varsinaisessa merkityksessä. :D Touko on myös kova sättäämään. Jos sitä silittää niin pienen seisojan on todella vaikea pysyä nahoissaan.. Touko onkin tällä iloisella höveliäisyydellään saanut minulta silmäkulman auki (Touko teki siis hienoa ja älyttömän nopeaa luoksetuloa, mutta päätti lopuksi hypätä päin naamaa..)..puhumattakaan lukuisista mustelmista, mitkä ovat tulleet raippahännästä.

Toukkis ei ole älyttömän sosiaalinen. Meidän laumassa Touko elää kuitenkin todella sujuvasti. Vieraat urokset ja yleensäkin räksyttävät koirat aiheuttavat Toukkiksessa tunteita (tosin ystäväni saman ikäinen setteriuros Väinö on vieläkin Toukon hyvä ystävä).  Toukkis ei missään nimessä ole remmirähjä, mutta levoton se ohituksissa on. Touko on myös ihmisien suhteen pidättyväinen, jos vieras ihminen ei kiinnitä siihen huomiota niin Touko ei vapaaehtoisesti mene tekemään tuttavuutta. Lapset sen sijaan on punainen vaate. Jostain syystä nuoresta asti Toukkis on ollut sitä mieltä, että lapset eivät ole kivoja. Perjaatteena on Toukon kuten muidenkin täällä asuvien elikoiden kanssa, että kenestäkään ei tarvitse pitää, mutta kaikkea mitä minä haluan niin pitää sietää. Toukolle oma perhe on kaikki kaikessa, ihan kirjaimellisesti.

Toukon aktiivisin harrastus minun kanssani on tällä hetkellä kotitokoilu ja talvisin vetohommat, jossa Toukkis on yliveto. Sen rakenne aivan täydellinen vetoa ajatellen, etupää todella leveä, lihaksikas ja vahva, takajaloissa suuret lihakset. Toukkis on säkäkorkeudeltaan pieni seisojauros, mutta painoa taas sillä on todella mukavasti. Täydellinen etten sanoisi! Touko on vaatimattomasti paras vetokoira tässä taloudessa. Talvella lumien tultua aloitamme taas vetoharrastuksen pulkalla, jossa valjakossani on toivottavasti kaksi hyvää koiraa Gimma ja Touko. Viimetalvena Toukkis oli Gimmaa selkeästi huonompi valjakkokoira, mutta talvelta 2011-2012 odotan paljon. Enkä odottanut turhaan, Toukkis on hurjasti kehittynyt! Touko veti valjakossa todella hyvin, vähän se vieläkin voi turhan helpolla luovuttaa, mutta ei todellakaan niin herkästi kuin ensimmäisenä vetotalvena (ja kannustus auttaa!). Toukkis veti jopa minua yksin kun olin suksilla ja siinä Touko oli hyvä. Touko on kuuliainen ja keskittynyt, mikä helpottaa todella paljon kun olen itse täysin surkea hiihtäjä. :) Myös Kicksparkkailu on tuttua touhua tässä taloudessa. Toukossa on voimaa kuin pienessä kylässä, kunhan se vaan itsekin sen sisäistäisi ja uskoisi siihen.

Arjessa Toukkis on vähän epävarma, mikä tulee esille uusien asioiden kanssa. Pelkojen yli päästään kuitenkin yleensä aika helposti. Iän myötä varmuus on hurjasti Toukolla lisääntynyt eikä Eikka ole niin Eikka kuin ennen. ;) Toukon ehdoton bestis on Gimma ja niiden ystävyys onkin aivan erityisellä tasolla. Onneksi niinpäin. :)

Toukkista komeampaa seisojapoikaa saa hakea! Touko on minun pieni silmäterä.  Toukkis on vaatimattomasti maailman ihanin seisojapoika ja sillä ikuinen paikka sydämessäni! Vaikka olen enemmän "palveluskoira-ihminen" niin Toukossa on vaan sitä jotain. <3


Isäntä ja Toukkis lähdössä lintuja etsimään
Komea Miäs
Toukkis <3


Videoita Toukosta: