31.12.2010

Hyvää Uutta Vuotta 2011!

Meiltä kun ei kuulunut Joulun toivotuksia niin toivotamme:



ps. lisäsin koirista esittelysivut 

Tavoitteita vuodelle 2011

Ensin katsotaan miten vuoden 2010 tavoitteet täyttyi..


Tärkein tavoite, joka toivottavasti näkyy paperillakin on TK1 (/avo1). Sen sitten näkee miten paljon joudutaan tahkoamaan ja pissiikö joku liike totaalisesti. Tällä hetkellä mielessä on TK1, mutta jos jostain salamaniskusta saan ajatuksen siirtyä suoraan avoimeenkin niin sitten tehdään niin.
  • Mitään salamaniskuja ei saatu vaan pitemmän kaavan kautta kulkua. Ensin TK1 ja sitten pari Avo1:stä on plakkariin (+1xAvo2). Olen niin ylpeä Gimmasta, ensimmäinen kisakoirani ja kuudesta kisasta kolmessa 1. sijoitus ja kaksi KP:a ja vain yksi kakkostulos (avo:sta).
Lisäksi yritetään jostain saada se sininen muovilärpäke (Minna etkö sä sanonut joskus että sulla olisi sitä jossai rullassa...jos leikkaisit siitä palan meille..?  ). Muutamaa näytelmää olen katsonut, mutta kauaksi en lähde tuollaisen turhuuden takia rahoja kuluttamaan. Jos se lärpäke ei ensimmäisellä kerralla tipu niin sitten katsotaan asiaa uudelleen, ehkä.....
  • Käytiin näyttelyissä, tuloksena oli hylätty. Eli joskus näyttelyihin pitää vielä uudestaan mennä, tämä setä ei tykännyt Gimmasta. Pääasia, että Gimma osasi käyttäytyä kummallekin jäi hyvä mieli päivästä.
BH on käynyt myös mielessä, mutta minusta se ei ole realistinen ajatus tällä hetkellä.
  • BH kävi kyllä mielessä loppuvuodesta, mutta loppupeleissä on kova kynnys osallistua palveluskoirapuolen touhuihin.
Tokoilun lisäksi tavoite on tehdä ensimmäiset jäljet metsään ja yrittää touhuttaa siellä sekä muistaa tehdä esineeruutuakin.
  • Jälkeä taidettiin tehdä tasan kuusi kertaa. Ei ole meidän juttu..tai ainakaan ohjaajan juttu..
Ja pitäähän Toukollekin olla tavoitteita. Toukosta pitää kasvaa iso poika (tässä tavoitteessa on Toukolla työtä..  )! No taitaa olla emännällä tyytyminen siihen, että Toukosta jää jopa pienempi (siis säkäkorkeudeltaan, painoltaan se on mennyt jo Gimman ohi..) kuin minun pikkuruisesta Gimmasta. Lisäksi Touko saisi ensi vuonna oppia tokon alokasluokan liikkeitä. Mitään kisatavoitteita ei ole, koska Touko on niin pirun adhd. Sen pitää vähän saada aikaa rauhoittua, että voi jotain tokokisoja ajatella.. Harmi kun sitä pallia ei ilmestynyt niin junkkariin ei ole asiaa. 
  • Toukosta kasvoi jämerä poika vaikka säkää ei tullutkaan kuin 61-62cm. Eli ihan alarajalle jäi. Painoa sen sijaan kiitettävät 35kg.

Sitten vuoden 2011 tavoitteet. Päivitetään myös tuonne sivupalkkiin muistuttamaan olemassaolostaan.

  • BH-kokeeseen on nyt mentävä. Nyt pitää vaan kerätä itsensä. On siitä muutkin selvinnyt hengissä.
  • VK1, jos pystytään jatkamaan treenausta.
  • Tokossa tavoitellaan ensin TK2:sta. Tokopuolen vuoden päätavoite on VOI1.
  • Agissa ensimmäinen startti, muuta en uskalla toivoa. Lainaohjaaja olisi varmaan Gimman toiveissa.
  • Toukon kanssa haaveilen ensimmäisestä tokostartista.
Katsotaan taas sitten vuoden 2011 lopussa miten kävi. 

29.12.2010

Hajatelmia kaiken keskellä..

YouTube on tullut kotona tutuksi kun vielä joululomaa on jäljellä. Olen kattonut ykkösen ratoja ja..huh huh.. Osa niistä on tosi vaikeita, siis meille. Minä varmaaan selvisin neljä ensimmäistä estettä ja sitten olisi jo paniikki ilmassa. Saa siis vinkata, missä ilmoitetaan esim. epiksistä kun turha sitä on virallisiin mennä aikaa tuhlaamaan..


Olen miettinyt tammikuulle yhtä tokokoettakin...mutta en mä tiiä. Musta tuo koira ei ossaa enää mittää. Pannu sillä on kuumana ja äänitehosteet kunnossa. *huoh*


Tänään Gimma pääsi juoksemaan sushukkas-pennun kanssa. Geen mielestä pentu oli ihan kiva, tosin Toukkiksen veroinen ei kukaan muu ole. Naskalihampaita Gimman piti väistellä, ne ei tainnu tuntua iholla hyvältä.


Toukkiksen kanssa olen tokoillut, Wubba Toun palkkana. Vähän ollaan otettu seuraamista ja liikkeestä maahanmenoa. Toun seuraamispaikka on hmmmm...mielenkiintoinen. :P Edistää siis tooosi paljon + poikittaa. Mutta väliäkö sillä, seuratkoon siinä kohtaa missä haluaa. Pääasia, että tekeminen on hauskaa.

28.12.2010

Joulu tuli ja meni

23.pv Mika saapui Naantaliin Toukkiksen kanssa. Illalla menin niitä tietenkin juoksuttamaan lähellä olevalle kalliolle. Gimmalta tämän rallituksen seurauksena sitten halkesi kynsi. Tsiisus, taas. :( En tiedä voiko pakkanen (illalla oli -25astetta) ja rallittelu kovalla kalliolla saada tuon aikaan? Etujalkojen kynnet sillä on kyllä vähän pitkät kun olen niitä unohtanut leikata tarpeeksi usein (=parin viikon välein). Takajalan kynnet näyttävät kuluvan hyvin itestäänkin.


Jouluna Gimma sai moikata veljeni ja hänen puolisonsa uutta tulokasta "Masaa". Gimman mielestä lapsi oli kiva ja superkiinnostava kun se itki tai muuten äänteli. Pedit ja muut piti tietenkin tutkia. :) Touko sen sijaan oli ensin ok, mutta kun tajusi, että siinä on lapsi alkoi murina. Toukkista jännitti kovin pieni nyytti.


Tänään käytiin ATCaniksella tokottamassa ja agsaamassa. Gimmalla oli tossu jalassa. Omat fiilikset oli suorastaan pyllystä niin eihän sitä koiraltakaan voi täyttä vaatia. Ensin paikkamakuuta, hyrräsin auton ja hallin väliä Gimman ollessa makuussa. Siinä vaiheessa kun aloin potkimaan narupalloja sen ympärillä se nousi. Uudestaan maahan ja lisää palloshowta. Ja vielä menin piiloon, pysyi hyvin. Tais olla vähän liikaa kun alussa kyllä pysyi pallopotkujen aikana, mutta kun menin aina vaan lähemmäs niin sitten se kosahti. Sitten metskua (nyt paluu tuli nopealla ravilla). Olen kiihdyttänyt sitä kovasti metallista, joten nyt lähtövinkasut ovat tulleet myös metallille. Ilme oli kuitenkin tosi hyvä! Seuraaminen oli hyvää. Sitten agiin. Puomin kontaktia, jossa Gee ottaa hyvin kontaktin jos olen sen edessä. Mutta auta armias jos olen sen takana niin koira ei mene kontaktille.. :( Tätä täytyy Savikon kanssa pohdiskella. Kerran Gimma meinasi lentää puomilta tosi pahan näköisesti, mutta onneksi sai korjattua askeleensa. Lopuksi keppejä, jonka perässä putki, mutta lopetettiin siihen kun tossujalka piti keinonurmella huonosti. Gimma kaatui tossujalan päälle sen jääden kropan alle. Pelkään että hajotan vielä tuon rakkaan eläimen.. :(

23.12.2010

Lähempänä dementiaa...

21päivä lähdettiin Gimman kanssa kohti Joulun viettoa. Katsoin ihan idioottina junia kohti Helsinkiä...joten mehän sitten myöhästyttiin junasta.. Siinä sitten odoteltiin kylmällä asemalla kunnes hokasin, että mennään kokeilemaan kepillä jäätä ja suunnattiin viereiseen kauppakeskukseen. Onneksi meitä ei sieltä pois häädetty (en nähnyt kyllä kieltomerkkäjäkään, mutta täällä päin koirat ei ole yleensä hirveän tervetulleita kauppakeskukseen) vaikka vartijat meidät siellä näki. Gimma makoi jaloissani siinä liukuovien vieressä. Sitten kun aika kypsä kokeilimme uudestaan kepillä jäätä menimme seuraavaan pendolinoon. Pääsimme Karjaalle asti kunnes konnari tuli "teiltä ei ole taittu kysyä lippua". Sanoin siihen että moka kävi, konnari ymmärsi sen ja maksutti vain Gimmasta!!! Ei edes ottanut lippujen erotusta kun olin ostanut junan IC:n ja tuo oli Pendolino. Voi miten kultainen konnari! Turussa meitä odotti isä junalla, jonka kyytiin hypättiin. Gimma on kyllä ihanaa matkaseuraa, sen kanssa on niin kiva liikkua. Ainoa ärsyttävä asia kun se hemmetti haluaisi nuuskia kaikkia ohikulkevia ihmisiä. Mutta pieni paha se loppujen lopuksi.


Isän ja äidin luona Gimma on suunnattoman onnellinen...täällä on tennispalloja (toinen suuhun, toinen jalkoihin pyöritettäväksi tai kummatkin suuhun yhtä aikaa). Kotona on kyllä ankea elämä kun mitään leluja ei ole esillä.. Lisäksi Topi ei ole kastroinnin jälkeen muuttunut yltiömäiseksi possuksi niin ruokaakin jää välillä keppuun. Ensimmäinen asia mitä Gimma melkein täällä oppi oli se, että kun ulko-ovi aukeaa niin suora kiito ilman silmän värähdystäkään pesuhuoneeseen Topin kupille. Sen jälkeen voi moikata äidin ja isän..ja muut ihmiset keitä täällä nyt sattuu olemaan.

21.12.2010

Agia ja hankijumppaa


Sunnuntaina oli taas agit.. Ennen agsaa Gimma pääsi juoksemaan GeiGein tai siis Keikon kanssa.  Gimma tykkäsi kovasti söpöstä kelpiepojasta. Mutta treeneihin...voi kiesus, tosi vaikeeta settiä! Ensimmäinen harkka tuo vasemman puoleinen (rata jatkui pidemmälle, mutta me ei selvitty sinne asti).



Olin kyllä superyllättynyt että sain Gimman ohjattua kakkosesteelle olemalla jo valmiina sillä puolella mihin Gimma laskeutuu. Mutta tuohon putkeen en sitä oikeaan päähän saanut, aina veti väärästä päästä. Mutta se voi olla kun tuossa kakkosessa yritti peruuttaa ja kääntyä niin olen siinä niin julmetun hidas ja Gimma ei jää kyselemään. Sitten pilkottiin niin että jatkoin nelosesta. Seiska hyppy oli melkein "hyppää seinää päin" (laskeutuminen tuli tosi lähelle seinää). Yllättävän hyvin Gimma senkin meni eikä ruumiita tullut, vaikka vähän pelotti sitä sinne ohjata. Loppuun vielä otettiin hyppy + kepit (suoralla linjalla) ja hienosti män. Hiekka on kyllä Gimmalla parempi pohja kun siinä on pitoa runsaasti (ei tullut samaa mokaa kuin sporttiksella). Tosin hampaiden kannalta hiekka kaikkea muuta kuin hyvä. Tämän jälkeen otin paikkamakuuta Tiian katsoessa Gimman perään. Ensimmäisellä jätöllä liikutti toista etujalkaa, josta heti palasin takaisin ja kerroin etten ole yhtään tyytyväinen. Sitten uudestaan ja hienosti likka pysyi liikuttamatta evääkään. Vähän olen pelännyt agissa ottaa tokojuttuja, jotta toko ei leviä, mutta nostaa se omaa luottamusta. Jos agikentällä muiden treeniessä koira pysyy paikkamakuussa niin muu häiriö on jo aika vähäistä. Jälkimmäinen makuu oli ehkä vain 30sekuntia, mutta jostain on aloitettava! Agin kakkosharkka oli kyllä niin utopista menoa ettei totta. Kädellä ohjattiin ja vartalon tuli näyttää seuraavan hyppy. Toinen meidän koutseista kokeili Gimmaa ja totesi, ettei ole helppoa...totta.. Kiva oli kuitenkin huomata, että hienosti se meni vaikka ohjaaja oli "vieras" ja eikä Gee ollut yhtään vieraskorea. Lisäksi juteltiin lisenssiasioista ja kouluttaja oli sitä mieltä, että ensi vuodeksi voisi ostaa kisalisenssin..vuosi on pitkä aika ja eihän sitä silti ole pakko mennä kisaamaan vaikka lisenssi olisi.

Toukkiksen jalat voi paremmin, vielä tosin takajaloissa on haavat. Toukkiksella on pidemmän aikaa ollut vähän punertavaa pientä pilkkua vatsassa. Se ei kutia, mutta näkyy vähäisen karvan alta. Toivottavasti se ei ole mitään allergiaa. Nuo pilkut eivät kyllä ole mikään uusi juttu (ollaan ennenkin ne huomattu, mutta sillonkaan ne eivät ole vaivanneet), joten toivottavasti eivät alakaan häiritsemään.

Tänään ja eilen käytiin lenkillä pellolla. Lunta oli kiitettävästi kun alkumatka oli ainoastaa sellaista missä joku toinen oli kävellyt. Tunnin tarpominen riitti minulle hyvin. Tosin apinat paini koko sen ajan ja kun minä laahusta perässä niin nämä etsivät puun/pensasrykelmän ja alkavat juosta sitä ympäri. Gimma edellä ja Tou äänellä perässä. Ne on kyllä sellainen aisapari! Ja tuota ne vetää lenkillä vähän väliä, helppoa lenkkeily näin omistajan kannalta.



Vähän on tullut mietittyä tavoitteita ensi kaudelle, mutta jotenkin se tuntuu tällä hetkellä niin vähäpätöiseltä. On paljon suurempia asioita elämässä meneillään.

17.12.2010

Korrien tokot, viestiä ja Savikon agit

Korrien tokot maanantaina
Meidän aiheena oli ylläri ääntely. Sitä nyt kun tuppaa tulemaan noudossa, ruudussa ja hypyssä. Kun lähetän koiran niin suusta pääsee *sviik*. Tähän saatiin monta neuvoa, mutta ensin lähdetään miedoimmasta liikkeelle. Kaikkiin neuvoihin kuitenkin pätee, että kaavoja pitää alkaa rikkomaan! Ensin kokeillaan ruokaa suuhun systeemiä, eli kunnon kasa jotain kuivaa suuhun ja lähetys saman tien. Toinen vaihtoehto on keskeyttää liike, mutta se tuntui liian hankalalta ja itse vähän pelkään tehdä sitä. Kolmas vaihtoehto on keksiä esim. ennen noutoa tehtäviä. Eli jos ruokasysteemi ei toimi niin sitten aletaan tehdä tehtäviä. ;) Sitten katottiin perusasentoja, jotka ovat olleet viimeaikoina hanurista (hitaita ja vinoja). Nyt ne oli suoria ja Riitan mukaan tarpeeksi nopeita, mutta niitä voi nopeuttaa ihan namipalkalla. Hän ei suositellut saalispalkkaa kuten itse ajattelinkin myös. Perusasento on kuitenkin aika edessä, mutta ei hälyyttävästi hänen mukaansa (tosin kun lievi-ilmiöt lisätään niin se on hälyyttävää...). Tässä ei voi kun taas katsoa peiliin...


ATCanis tokot/agit tiistaina
Ensin oli vakaa tarkoitus vain liidellä, mutta halli oli tyhjä esteistä niin sitten tokoiltiin. Vähän metallia, kanto vinossa, mutta kantakoot kun se on kuulemma ok (kiitos Riitta "vinkistä"). Otettiin puullakin noutoa niin, että jätin Gimman istumaan ja sai napata kapulan maasta ja tulla sen kanssa. Ei tullut muuten kiljahdusta! Sitten seuraamista, paljon palkkaa perusasennoista ja pientä pätkää. Sitten agiliitoa. Keppejä eri suunnista ja Savikon ohjeen mukaan annan Gimman posottaa ja itse seison paikallaan lähtöpisteessä. Pallo lentää kun kepit on menty. Aivan sikamakeeta katottavaa, taito eläin.  Sitten vähän A:n kontaktia ja hyvin meni, tosin koira tuntui jo hieman väsyneeltä niin pysähtyiköhän se siksi niin hyvin...?


Viestiä
Alkuperäisen pläänin mukaan ensin Niinalle. Niina hetsasi kunnolla ja minä roikuin koirassa, pikku koirani veti minua vähän pannassa..mutta onneksi ei päässyt karkuun. Sitten pikku rauha maassa ja lähetys (500m). Tykitti tosi hyvin. Niinalla oli tällä kertaa kaksi palloa palkkana. Sitten takaisin minulle ja Gimma pysähtyy puolessa välissä matkaa. Niina ilmoaa radiopuhelimella että huuda ja Gimma tulee perille. Todella positiivinen yllätys, tätä ollaan haettu että Niinan saa vahvistusta. Gimma tulee huudolla hyvin perille. Palkkaan sen märkäruualla, mutta syönti on vähän mitä sattuu (vaikka varmasti sillä oli nälkä!); kytsii Niinan suuntaan tosi vahvasti. Tällä välin Niina siirtyi ceelle (150m). Vihjailen Gimmalle "viestistä" ja sitten lähetys, ja minä saan ihailla kiitävää malia! Tähän piti lopettaa, mutta kun Gimma oli vielä niin intopiukalla niin otettiin lähetys minulle ja tuli tosi hyvin ilman apuja. Nyt ruokakin jo maittoi paremmin (ei ilmeisesti ollut niin saaliilla enää). Lähdin sitten käpyttelemään Niinan suuntaan niin Gimma porhalsi vielä Niinalle. Todella onnistuneet reenit ja kilokaupalla hyvää mieltä! Ps. Alokasluokan kisamatka 2300m, tosin se juostaan kahdessa osuudessa (Gimma juoksi sen nyt neljässä osuudessa), mutta kuitenkin! Tosin eihän se matkana ole mikään...ei saa vaan usko loppua kesken menon! Esineruutua pitäisi alkaa myös treenimään, mutta kun lunta on niin paljon (tekosyy..)...  


Terveyskuulumiset
Toukkiksen takatassuissa on jo kylmänhalkeamat (1, 2). Viime talvena nämä tulivat kuvioon ensimmäisen kerran (sekä Gimmalla että Toukolla), mutta ei näin aikaisin. En tiedä onko tällä yhteyttä vetoharrastukseen (rasittaisi tassuja enemmän tms.?). Tassuja hoidetaan Bacibaktilla. Gimmalla on aivan pienet jäljet tassuissa ja vähäistä punoitusta. Kait ne on Gimmallekin kohta tulossa.. Nyt kaupasta lähti mukaan Biotiini Forte -rakeita (hevosten kamaa), pellavaöljyä (sekin heposille) ja tassuille supersalvaa sekä valkovaseliinia. Tähän mennessä ovat saaneet ruoassa lorauksen auringonkukkaöljyä, mutta testataan pellavaöljyä olisiko se parempaa.


Gimman elämää
Pakko laittaa tästä oikein erillinen osio, koska tuo eläin luulee olevansa joku mörköikäinen elukka. Siis pöhisee esim. agihallin ulkopuolella kun jääkiekkoilija kävelevät kauempana (vaikka varmasti äänestä kuulee niiden olevan ihmisiä eikä hilviöitä  ). Ymmärtäisin jos tuo olisi nuorempi, mutta että nyt... Pitää oikein häntä pystyssä pöhähdellä, kiesus...ei nosta verenpainetta ei...


Savikon agit
Ja vitsit miten tykkään vielä enemmän tuosta kouluttajasta..! Savikko ymmärtää tosin hyvin Gimman ajatusta (tai niin kuin tulimme siihen tulokseen "ohikiitävästä järjenvalosta, joka joskus syttyy ja palaa sen sekunnin"  ).. Treenissä juostiin tällä kertaa ympyrää, jossa oli aitoja, pituus, muuri ja päissä u-putket. Treeni meni ihan hyvin. Kivaa ohjata, kun Savikko hoitaa palkkauksen niin ei tarvitse siihen keskittyä. Muistutuksena itselle, että elä unohda koiraa!! Sitten A:ta, joka meni myös hyvin. Sain todella hyviä palkkausvinkkejä jatkoon sekä ohjeita miten tässä tilanteessa reeniä vaikeutetaan (steppausta yms.). Lopuksi keppejä, jotka nekin meni ihan hyvin (2+2ohjurit).  Kepeissä voisi alkaa tehdä häiriötä enemmän (palkan heittämistä keppien välistä, kävellä vastaan yms.). Savikon mukaan Gimma on kuulemma nopea agikoira. Gimma osaa myös kuulemma kepit paremmin mitä yleensä kolmosluokkalaiset... Olen kyllä edelleen aika otettu näistä kehuista, taitava tyttö! Tai sitten Savikko oli vaan joulumielellä vähän höveli... 

...Niinalle pahoittelut, ei kyllä ole reilua!  Mutta tarjous on edelleen voimassa.

10.12.2010

Ensimmäinen Savikon koulutus

Pihalla tuli heti mukava yllätys, Suvi oli meidän kanssa samassa ryhmässä bordercolliellaan. Mutta aika karu yllätys tuli siinä vaiheessa kun pääsin halliin sisälle, sporttikoirahalli oli kylmä!!! Ja olin tietenkin varustautunut sisävaatteilla kun hallin sivuilla kerrotaan sen olevan lämmitetty.  Täytyy ensi kerralla siis varata lämmintä päälle vaikka kuulemma joskus se on lämmin... 

Meille oli suunniteltu 8 esteen rata, mutta me pääsimme kuudenteen esteeseen asti. 






Rata oli siis helppo, mutta kyllä tökki... Kepit tuntui tosi vaikeilta Gimmalle! Tosin kun kolme estettä on putkeen, jonka jälkeen on suoraan kepit niin sillä kasvo vauhti niin paljon, että eihän se seuraavaan väliin enää taipunut. Kerrankin jarrutti niin että pers melkein laahasi maata pitkin, mutta sekään ei riittänyt.. Lisäksi olen ohjaajana kuulemma aivan pökkelönä kentällä, että minunkin tarttee valmistautua siellä juoksemaan eikä lähdössä olla kuin sotamies. Kontakteja tullaan tekemään kuulemma paljon, palkka aina maahan!!! Nyt koira kyttää minua, mikä ei ole toivottavaa. Lisäksi harjoiteltiin lähtöjä, ohjeeksi muistaa kehua kun koira pysyy. Yhtään liikettä etutassuissa ei tule lähdössä sallia. Yleensäkin olla selkeä koiralle!


Näin ensimmäisen kerran jälkeen täytyy sanoa, että kouluttaja oli kiva ja tuntui olevan hyvin perillä rodusta. Lisäksi hän toi asiansa hyvin esille eli näin aloittelijakin ymmärsi hänen puhetta.


Lopuksi kuvia Gimmasta ja Toukosta pellolla riehumassa narulelun kanssa. Liikuttajan kannalta helppoja tapauksia. Välillä jos viittee heittää lelua, niin siinähän se sitten on.


Toukkis esittee kungfu-taitoja

Taistelua

Vauhdissa on mitellä voimia

Äkkijarrutukset rulettaa

Rallittelua, "ota kiinni mandariini.."

"Tuutko leikkii mun kaa?"

Ja taas vauhtia piisasi

Taas mennään..

Taistelu alkakoon..

"Tuutko leikkii mun kaa?" -kysyy Toukkis

"Voin mä tulla" -vastaa Gimma

*tumps* ...nopea sukellus...

...mutta nopea nousu...

Taas mitellään lelun kuninkuudesta

Vihainen seisoja..tähän voit kuvitellä ärinää..

Väliin mahtuu myös rauhahetkiä..

...jolloin kumpikin miettii seuraavaa siirtoa...

Kaunis Gimma

"Otan sulta lelun pois"

Ja mitä käy Toulle...

...nyt tuli suora syöksy pääedellä hankeen...


Onnellinen lelun omistaja 



On nuo vaan niin ihania. 

Illalla vielä viesteilemään Niinan kanssa. Minä jäin odottamaan Gimman kanssa kun Niina lähti pallon kanssa, Niina huusi Gimmaa joten voitte kuvitella että pitelemistä oli.. Eipä tarttenu paljoa vihjata kun ampui Niinalle (500m). Sitten takaisin minulle, tällä välin Niina siirtyi ceelle (150m). Palkkasin Geen koiranmakkaralla ja otin uuden lähetyksen. Viisastuneena tästä eteenpäin lähetän koiran kun se lukitsee suunnan. Vähän hetsasin ja lähetys. Ampuu todella hyvin ja juoksee täysillä Niinan luo!!! Niin onnistuneet reenilöt kuin olla ja saattaa. Oli kyllä aika voittaja olo niiden jälkeen.  Onneksi päästiin tällä kertaa ilman häiriötä treenimään, koska selkeästi kaksi hevosta taluttajineen sotki aivan liikaa jälkeä.

8.12.2010

Vetoa kahdella juhdalla ja ohjaajalla +paikkamakuupohdintaa

Latasin nettiin vielä Niinan kuvaaman paikkamakuun. Jos joku osaa analysoida tilannetta niin mielelläni kuulisin nämä ajatukset.







Itse olen tullut siihen tulokseen, että tulimme liian myöhään paikalla ja paikkamakuussa Gimma ei tajunnut olevansa paikkamakuussa. Nyt treenaamme paikkamakuuta mahdollisimman paljon eri paikoissa, jotta keväällä olisi hyvä mieli taas lähteä kokeisiin.


Illalla käytiin isännän kanssa vetolenkillä. Isännällä oli minarit ja Toukkis, minulla pulkan kanssa Gimma. Ja kyllä, häntäluuni on edelleen kipeä..mutta ratkasimme asian laittamalla muovipussiin tyynyn. Kyllähän se vähän täristi, mutta mitä sitä ei rakkaiden rekkujen eteen tekisi. Sitten astialle takaisin... Lähitiet todettiin hiekotetuiksi, joten kotikonnuilla vedättäminen taitaa jäädä tähän. Seuraavaksi suunnataan sitten koiraladuille. Lopuksi teimme vaihtokaupan koirilla ja ihan hyvin se Gimma isäntääkin kuulemma veti. Gimman motivaatiota vetohommeleissa syö valtavasti jos sitä joutuu pysäyttelemään eli kun hullun päästää vapaaksi niin hullun pitää antaa mennä....!!!

7.12.2010

Sunnuntai-illan korjaussarja

Ihan ensiksi kun edellisestä tekstistä unohtui... Kiitos Niinalle, että tulit mukaan tokokisoihin ja jaksoit tsempata minua vaikka olen hankala ja panikoiva kokeissa. 

Kokeen jälkeen menin pulkkailemaan Toukkiksen kanssa. Tou ei juossut ihan niin naula päässä kuin viimeksi. Lisäksi keskustelimme siitä, että onko soveliasta kauhoa lunta silmät viirussa juostessa. Nyt on häntäluu aivan sikakipeä, en mä tajunnut että se pulkan pompottaminen näin kipeäksi sen saisi. 

Illalla käytiin Agitokolassa korjaussarjalla. Meitä ei ollut kuin kaksi paikalla, mutta silti ATD-porukka kyllä aivan mahtava. Oli aivan ihanaa päästä vähän purkamaan itseään ja silmät ehkä vähän aukesi itelläkin. No kuitenkin itse asiaan... Ensin höpötettiin perusasentoja ja vähän seuraamista. Perusasennot on jollain keinoa saatava nopeammiksi. Sitten luoksaria, takapalkka on ehdottomasti Gimmalle parempi. Kokeilin myös heittää palloa, mutta ei edelleenkään toimi kunnolla. Stopit on saatava hyviksi myös kisoissa! Tosin viimekerran kokeessa hyvään stoppiin ei ollut mahdollisuutta, joten se ei ole mukana arvostelussa. Sitten tehtiin paikkamakuu 1min, Gimma vähän pöhähti kerran kun ulkoota kuului jotain melua. Muuten oli ihan normi itsensä. Muitakin korjattavia asioita ja niistä pitää koostaa oma pohdinta. Yksi avo-startti on jo katsottu keväälle.


Tiistai päivällä oli jo pakko ottaa särkylääkettä häntäluu on käynyt niin kipeäksi. En meinannut saada päivällä edes kenkiä jalkaan. Onneksi buranan jälkeen kykenen istumaan varovasti vaikka lattialta en pysty mitään nostamaan. Onneksi on kaksi innokasta apuria kotona.   Täytyy varmaan harkita pulkkaan jotain pehmustetta..


Illalla mentiin Niinan kanssa viesteilemään. Mentiin auratulle tielle, koska metsässä on aika paljon lunta. Gimma laitettiin tolppaan kiinni (en pysty pitelemään sitä häntäluun takia) ja Niina lähti hetsaten. Sitten lähetys ja Gimma tykitti 700m. Sitten minulle takaisin ja minulla sai kissanruokaa. Sitten tuli hevoset vastaan ja tauko oli tosi pitkä. Hevosten tullessa lähelle Gee meni epävarmaksi ja komensin sitä puhkumisesta (että ärsyttää tuommonen vaikka ei se nyt mitään jatkuvaa puhinaa ollut). Olisi pitänyt olla vaan hiljaa tai työntää koira autoon. Sitten lähetys heti kun hevoset olivat ohittaneet meidät. Gimma ei lukinnut kunnolla suuntaa ja lähtö oli huono ja niimpä se palasi. Kerroin ettei minun luo ole asiaa ja Gee juoksi vähän matkan päähän. Sitten soitto Niinalle ja ääniavuille hyvin perille (500m). Sitten perustykitys mulle. Velä Niinalle takaisin (300m) ääniapujen kera. Pidin pannasta kiinni kun Niina huusi Gimmaa ja Gimmahan nousi kunnolla! Melkein kävi kiinni, että "*ittuuko nyt pitelet, meitsi lähtee nyt halusit tai et!!!!". Tämä asenne täytyy saada sille! Nyt noita motivoivia pätkiä ja suunniteltiin että voisi ottaa pari kertaa pitkän pätkän, mutta vain Niinan suuntaan.

Agissa päästiin Seppo Savikon koulutukseen. Kurssi kestää 5krt ja tarkoitus on ottaa keväällä vielä lisää tunteja, kiitos liikuntaseteleiden jota hän ottaa vastaan. En ennen tiennytkään, että tämmöinen on tapana. No en valita.  Ottaisikohan joku tokokouluttajakin niitä vastaan..? 

6.12.2010

Ensimmäinen kakkostulos plakkarissa

Taas vaihteeksi panikoin ennen koetta. Sain unta puolenyön aikaan ja tasan klo4 heräsin painajaiseen: Gimma lähti paikkamakuusta. Unta en enää saanut, joten jatkoin pyörimistä sängyssä parin tunnin verran. Matka oli aivan hirveä ajaa. Lunta tuli solkenaan ja jopa KehäIII:lla oli vain yksi kaista käytössä per suunta. Lahdentiellä mentiin pitkään 60km/h, kun eihän siellä päässyt ohi jos joku edessä könysi. Enpä ollut ihan tuollaiseen vauhtiin varautunut. Perillä oltiin klo8.50 ja kehä alkoi klo9.00. Me oltiin toisessa paikkamakuussa, Gimma makoi maassa sen aikaa kun odotin meidän vuoron alkua. Kehään mennessä Gimma vaikutti jo omituiselta, ei ollut oma täpäkkä itsensä. Tietenkin paikkamakuu oli juuri pahimman häiriön aikaan. No ei auta itku markkinoilla. Gimmahan sitten meni, nousi ja käveli perääni kun pääsin kehänauhan kohdalle!!!!!! Videolta katsottuna se ei näytä hirveän ahdistuneelta vaikka vähän se tuntui itsestä siltä. Videolla se näyttää siltä, että se ei todellakaan tiedä mitä on kehässä tekemässä. Ihan sinällänsä sama, *ituttaa!   Nyt meni luotto eläimeen. Yksilöliikkeet sitten mentiin tekemään vaikka eihän ykköstä enää ollut kuin teorissa mahdollista saada. Kait siinä vähän sisuuntui ja nollasi tilanteen. Täytyy sanoa, että pohja oli todella liukas! Eli pojot tässä (liikkeet sekoitetussa järjestyksessä):
  • Paikkamakuu:0
  • Liikkeestä maahanmeno:9 (hidas)
  • Seuraaminen: 9,5 (ainakin hitaat perusasennot, alkupätkä huonoa seuraamista)
  • Luoksetulo: 7,5 (huono stoppi)
  • Seisominen: 10 (liikutti kylläkin taas toista etujalkaa..)
  • Noutaminen: 8 (haukahdus ja kapulan päälle hyppääminen)
  • Kauko-ohjaus: 10
  • Estehyppy: 9 (haukahdus)
  • Kokonaisvaikutelma: 9,5
=153p/200, 2-tulos.




Kehuin heti suorituksemme loputtua Gimmaa "Olet sinä hieno tyttö". Laisi totesi siihen: "Niihän se onkin". Meinasin alkaa itkeä... Ja nytkin itkettää, mutta sallitaan se. On se taitava, tänään ei vaan ollut meidän päivä.

Kehän loputtua otin piilopaikkamakuun. Gimmalla oli purkki jalkojen välissä. Ei ongelmaa.

Illalla tokoon ottamaan paikkamakuuta.

5.12.2010

Vetoa ja tokotusta

Tou sai Faster-valjaat. Myyjän kanssa niitä mallattiin ja yllättävän kiltisti Toukkis oli vaikka jännittihän sitä myyjän käsittelyssä olo. Lisäksi mukaan tarttui kahden koiran vetonaru. Myyjä heitti hyvän pointin, että koirat on hyvä laittaa vielä pannoista kiinni toisiinsa eli semmoinen naru on vielä kehitettävä. 


Toukkis pääsi tietysti illalla testaamaan vermeitään. Ja sehän vetää! Mentiin yhdelle kävelytiellä, jossa oli aika pitkälle hyvä näkyvyys. Ei muutakuin pylly pulkkaa ja "mene mene"-kannustus. Vitsi miten se vetää kovaa..!! Vielä en uskalla Toukoa edes laittaa itseeni kiinni vaan pidän narusta kiinni. Illalla jostain syystä kädet kipeinä..


Perjantaina käytiin aamusta tokoilemassa ATCaniksessa. Ensin ajattelin tuossa pihalla jotain touhua, mutta onneksi lähdin hallille. Voi sitä ihanuutta kun pääsee halliin. Gimma ilmoittaa heti halliin päästyään haukulla, että nyt voitais jo jotain tehdä. Ensin metallia tolppaa kiertäen. Ilme on parantunut koko ajan. Otetta pitää vielä hinkata (pitää metskua aika usein silleen vinossa suussa), mutta vielä ei ole sen aika. Sen jälkeen maahanmenoja. Ne oli muuten ok, mutta tuppaa jättämään kyynäreet ilmaan. Hinkattiin sitä ja hyviä toistoja saatiin alle. Sitten kierrettiin tolppaa ja siinä yksi stoppi, ihan hyvä. Sitten seisomisia ja malinuaa istuu kaksi kertaa..no sitten hinkattiin sitä ja saatiin hyviä seisomisia. Seisomista ja maahanmenoa pitää ottaa vielä ennen koetta. Sitten kaket, vaihdot oli aivan ihanat. Vähän eteni ensimmäisellä nousulla kun nousu oli niin reipas (hyppäsi), mutta ennemmin näin päin. En tykkää sellaisista hipsuttelukakeista. Sitten hyppyä, perusasento on monesti vino eikä siinä auta namilla avittaminen. Se ei katsokaan namiin päin vaan tulee siihen kohtaan minkä näkee itse hyväksi. En tiedä oikein että luuleeko se että nami on jokin hämy (katso sitä niin saat palautetta) kun se ei herättänyt mitään elukassa. Lopuksi vielä vein puisen noutokapulan melkein hallin päähän ja siitä otettiin nouto, ja palkka vauhdista (otan melkein 75% noudoista aina eteen, ei varmaan tuommonen kaavamaisuus tee hyvää).


Treenien jälkeen Gimma pääsi juoksemaan naapurin sakemannilapsosen kanssa. Voi sakumaanikko parkaa kun eihän semmonen nelikuinen nyt Gimman perässä pysy. Sillä pääsi välillä oikein itku Gimma pisti lällättäen karkuun lumessa.

Lauantai-aamusta Niinan kanssa hallille tokottamaan. Jäävät meni aika hyvin, tosin maahanmenossa kyynäreet jää herkästi ilmaan. Onneksi ei paljoa, mutta kovalla pohjalla sen huomaa jos kyykistelee vieressä. Seisominen oli hyvä, eikä tarjonnut ollenkaan istumista! Sitten sain idean ottaa häiriössä seuraamista (voihan kökkö tätä olisi pitänyt treenata paljon aikaisemmin!!  ). Niina heittele noutokapullaa meidän ottaessa seuraamista. Kontakti katkesi alussa vahvemmin, lopussa ei niin pahasti enää. Kaket myös ok, Niina oli liikkuroimassa. Hyvät vaihdot tuli (i-m-i-m-i). Noutoa metskulla ja se näyttää jo aika hyvältä. Vauhdissa metalli ei ole ällö, mutta jos se pitäisi nostaa maasta edestäni niin sitten kalisee. Treeniä lisää niin eiköhän se siitä! Hyppykin onnistui hyvin, tosin siinä tulee herkästi vuf..


Lauantai iltana isäntä meni minareilla Toukkiksen kanssa ja minä pulkalla Geen kanssa. Kerran ne pääsi vierekkäin vetämään niin tsiisus kun ne alko kilpailemaan. Matkaa ei tullut paljoa (1,8km), mutta haluttiin jättää kummallekin "lisää lisää" -mieli päälle. Ei Gimma niin hyvä vetäjä ole kuin Toukkis, mutta on niillä vähän eri massatkin..Toukkis 61cm/35kg, Gimma 62cm/25kg.

Tänään aamuna käytiin tokoilemassa ATCaniksessa. Mukana oli Toukkis ja Gimma. Gimma pääsi ensin tokottamaan. Maahanmenossa toinen kyynär jää inan ilmaan. Seuraaminen liikkeessä, edisti törkeesti. Sitten luoksaria kiertämisen kautta, valui stopissa liikaa. Takapalkalla huomattavasti parempi. Sitten seisominen, kun menen koiran taakse niin liikuttaa toista etujalkaa, mutta sille en ehdi tekemään mitään. Sitten metallia, agre on kyllä hyvin pinnassa. Asennekoulutus metallin kanssa on mennyt perille. Sitten kaket. Hyvät napakat vaihdot (taas i-m-i-m-i), takajalat pysyi paikallaan. Hypyssä taas alkoi kiehumaan ja vuf tuli.. Sitten Toukkis-Poukkis pääsi areenalle!  Toukkis teki ensin seuraamista. No siinä on Toukkis-style ja saa ollakin. Välillä mielenkiinto hallia kohtaa tuli liian kovaksi, mutta pääosin teki kivasti omaan tyyliinsä töitä. Vähän käännyttiin vasemmalle ja täyskäännöstä (Tou kääntyy mukana). Sitten liikkeestä maahanmenoa, Toukkiksen maahanmeno on sika-nopea!! Se on ehdottomasti sen paras liike (seisomista se ei osaa edelleenkään...jos joku tietää miten seisojalle opetetaan liikkeestä seisominen niin saa kertoa...). Sitten lyhyeltä matkalta luoksetuloa, tulee nopeasti ja törmää.  Vähän kaukoja lähietäisyydeltä ja Tou nousi maasta istumaan, hienoa, yleensä se ei meinaan nouse. Lisäksi Toukkis sai noutaa metallia ja kerran otti varaslähdöt.. Lopuksi sai leikkiä isännän kanssa niin ei jää liian totinen maku lapselle suuhun. En tosin tiedä mistä se jäisi kun Tou saa olla juuri sellainen kun on. On se vaan niin ihana "pikku"-miäs. 

2.12.2010

Sehän vetää

Gimma on viettänyt hiljaiseloa, kynsi on jo tosi hyvän oloinen. Vähän kynnen päätä aristaa jos sitä kopeloi, mutta ulkona aristus ei näy edelleenkään mitenkään. Huomenna aamusta siis tokoilemaan.

Toukkis pääsi kokeilemaan tänä talvena ensimmäisenä vetämistä. Viime talvena vähän sitä kokeiltiin, mutta ei Toukkis siitä silloin niin innoissaan ollut. Eilen siis suunnattiin isännän kanssa tuohon lähihiekkatielle ja minä laitoin minarit. Isännälle patukka. Toukkis veti tosi hyvin isännälle, mutta sitten alettiin miettimään, että eihän siellä edessä aina voi olla joku. Joten kannustin Toukkista vaan vetämään ja sehän lähti. Ensin juoksu oli vähän varovaista, mutta kun se huomasi, että siellähän pysyn niin sehän MENI! Tou oli ihan intopiukeena, mamman pieni Toukkis.  Enkä minä tehnyt kuin kaksi ilmalentoa, täytyy myöntää että siinä vauhdissa kyllä pelotti.. Toukkis oli ihana kun se tuli katsomaan minun könymistä kaatumisen jälkeen: "Jee jee tämä on kivaa, mamma on maassa. Jee, jee". Ei sitä ei haitannut pätkääkään. Tänään mennään Murren Murkinaan ostamaan Toukkikselle omat valjaat. Gimma saa vetää Miran vanhoilla valjailla, ostetaan sitten uudet jos ne käytössä tuntuvat huonoilta. Lisäksi pitää ostaa jonkin näköinen jakaja, koska aijon tietysti tehdä itselleni minivaljakon.  Toukkis veti minua yksinkin jo niin hyvin (kuten Gimma minua viime vuonna) niin kun laitan ne kummatkin pulkan eteen niin siinähän sitä sitten ollaan.....  Suksilla en noiden kahden hullun kanssa suostu mihinkään lähtemään..