Juoksu sekä lääkärissä käynti

Sunnuntai illasta Gimman silmä alkoi punottamaan. Putsasin sitä keitetyllä vedellä. Maanantaina suuntasin ex-työpaikkani syysretkelle pariksi päivää. Tietenkin silmä näytti maanantai aamuna huonolta. Maanantai iltana tuli isännältä viesti, että tulehdus ei omalla putsimisella lähde. Tiistaina oli sitten toinenkin silmä punainen.

Keskiviikkona suunnattiin Naantaliin ja sen kunniaksi Gimma aloitti juoksun. Sitten mentiin juoksupötksyt jalassa lekurille ja silmätulehdushan se oli. Silmätipat tuli viikoksi. Onneksi Topi ei häiriinny juoksuisesta Gimmasta pahasti, saattaa haistaa jos se ohi menee tai makaa sopivasti nenäetäisyydellä, mutta ei piiputa ollenkaan tai sähellä.

Jos joku ihmettelee miksi puolisoni ei vienyt Gimmaa lekuriin niin Gimma on alkanut vähän possuilemaan.. Toisille koirille (tai jopa ihmisille) Gimma saattaa rähistä remmissä. Tämä ei tietenkään ole todellakaan kivaa. Minun kanssa tätä ongelmaa juuri ole (kerran Topin yllyttämänä jouduin komentamaan, mutta ei muita tilanteita ei ole ollut). Eli tämä possuilu tapahtuu ainoastaan avon kanssa. Täytyy vaan antaa hänelle toimintaohjeet, koska lenkille en voi mennä mukaan kun silloin Gimma vain odottaa ohjeita minulta (mikä onkin mielestäni ihan hyvä).

Torstaina käytiin pienellä treenillä jalkkiskentällä. Ensin haukuttiin ja sitten otettiin noutoa. Haukussa huomasi juoksuherkkyyden, "EI" sai aikaiseksi haukkuun pienen epävarmuuden. Hieman haukussa kun sai Gimmaa muistuttaa ettei sovi häiritä. Onneksi saatiin kuitenkin hyvärytmisiä pätkiä asenteella varustettuna. Noutoa otin parin oikean noudon verran (ainoastaan lähdössä pidin pannasta kiinni). Meni kivasti, vieläkään en puutu jos tulee eteen vinoon. Kriteereinä voimakas, nopea nouto. Nämä kriteerit täyttyivät.

Perjantaina ajettiin takaisin kotiin. Gimma pääsi nauttimaan matkasta apparin jalkatilassa kun auto oli täynnä renkaita. Matka meni oikein hyvin. Autopesussa Gimma heräsi katsemaan, että mikä auton ulkopuolella kohisee. Muuten matka sujui nukkuen.

Lauantain ja sunnuntain emäntä viettää Ivan Balabanovin semmassa. Lauantain meni kanttiinissa, mutta toivottavasti sunnuntaista saa enemmän irti. Onneksi saan ne DVD:t niin pääsee kotona rauhassa katsemaan niitä (että tervetuloa halukkaan viettämään DVD-iltaa! ).

Toko pistää miettimään

Ensinnäkin pitää kiittää runsaista kommenteista koskien ruutumerkkejä.

Täällä on ollut tokotustoimintaa vaikka blogissa ei merkintöjä näy. Nimittäin emällä oli ensimmäinen tentti ( ) niin tein itseni kanssa sopimuksen, että en päivitä blogiani enkä käy lukemassa toisten blogeja. Pääasiassa olen ottanut kotona kaukkareita. Ne olivatkin pitkään sujuneet tosi hyvin, reilusta viidestä metristä kunnes...koira liimautui... Ihan horkassa makoi maassa (pieni mali luuli olevansa afrikasta kotoisin ja väitti kiven kovaa, että ei ole nähnyt ruokaa pittttkään aikaan. yritin pienelle malille selittää, että kunhan teet kaukkarit kunnolla niin kippo on sinun. ei menneet ohjaajan selitykset tarkoituksen mukaisella tavalla läpi...). Nyt päätin sitten pitää satunnaisesti pitää kuppia takapalkalla ja lyhensin matkaa pariin metriin. Homma pelaa taas toivotulla tavalla. Yritin sitten miettiä syytä tuohon liimaantumiseen ja tulin kahteen tulokseen; Gimman ruokahalu on kasvanut jonka vuoksi kuppi meni nurin (ei siis kyennyt nousemaan) tai sitten ahnehdin vaan liikaa (pidensin matkan liian nopeasti, jolloin se vaikutti itsevarmuuteen). Epäilen näiden kombinaatiota painon ollessa jälkimmäisessä veikkauksessa. Kun olen tosiaan hyvin tarkka siitä, että takajalat eivät saa liikkua yhtään niin välillä liike keskeytyy ensimmäiseen maahanmenoon kun Gimma liikuttaa toista takajalkaa. Stoppaan siihen sitten, eikä palkkaa heru. Nyt sitten ajattelin, että matkan lyhentymisellä saan aikaan paljon kokonaisia onnistuneita sarjoja. Toivottavasti tepsii. Lisäksi osittain luovuin takapalkasta.

Perjantaina ennen tokoa tottisteltiin Jessican kanssa. Vitsit miten Jessican Tulppu on kehittynyt viime näkemästä (oliskohan viime yhteistreeneistä aikaa noin kolmisen kuukautta..). Tosi pätevä mies, joka ei edes luvan saatuaan kerennyt moikkaamaan kun oli työorientoitunut.

Gimmalla otin seuraamista. No eihän se hyvältä voi näyttää kun sitä olen kunnolla ottanut apparin kanssa ties koska... Mielentila oli tosi hyvä, paikka oli vaan liian edessä. Onneksi koira oli sentään suora... No eiköhän siitä hyvä saada tehokuurilla Jessican kanssa ennen kokeita. Minä luotan siihen! Lisäksi näytin täyskäännöstä ja saatiin siihen hyvä vinkki, täyskäännöksen jälkeen heti seis => palkka. Ja toimii!! Jessicankin mukaan Gimma on tosi hyvin oppinut käyttämään peräpäätänsä, josta olenkin tosi tyytyväinen. Suvin vinkit ovat pelanneet (kiitos Suville niistä jos satut blogia lukemaan)!

Perjantain tokossa oli pitkät stoorit alkuun kakeista ja keskusteltiin miten voisi seisomista lähteä opettamaan. Ajattelin, etten kakeihin liitä seisomista ennen voittajaa, jotta se ei sitten sekota koiraa. Otin paikallamakuuta yksikseen hallin toisessa päässä ja Gimma oli hienosti. Loppuun myös ryhmäpaikallaolo joka meni hyvin. Kyllähän se koko ajan rekisteröi jos joku liikkuu, mutta kunhan itse pysyy maassa niin en lähde puuttumaan asiaan. Se on kuitenkin ehkä tuontyyppiseltä koiralta vaikeata??? Varsinkin kun se on tällä hetkellä hieman herkkis niin parempi, ettei puutu tuollaisiin pieniin asioihin.

Lauantai aamuna lähdettiin tokoilemaan Malminkartanoon. Oli aivan ihana päästä pois täältä kotikulmilta treenaamaan. Ensin paikallamakuu. Kisamatka, aika 4minuuttia. Pysyi hienosti paikallaan vaikka laitoin tahallaan sen makaamaan kohtaan jossa kävelytie menee sen takana. Noin kolmen minuuttin jälkeen joku kekseliäs lenkkeilijä ohimennessä huitoi käsillä sen takana (ihan tahallaan), jolloin Gimma haukahti sille kaksi kertaa pysyen kuitenkin nätisti paikallaan. En reagoinut mitenkään, koska tuollaisille idiooteille saakin haukkua. Sitten kaket, matkaa pari metriä. Hienosti, ei onkelmia! Sitten ruutua. Olin oikein isännältä ryöstänyt rullamitan ruudun tekoa varten, niin ruutu oli sitten 3mx3m. Olin hieman peitellyt alustaa hiekan alle. Ampui hyvin ruutuun, mutta ei mennyt alustalle vaan minusta katsoen vasemalle sivulle (pysyen kuitenkin ruudussa). Annoin uuden käskyn, jolloin tajusi alustan. Miten tuossakin tilanteessa olisi pitänyt toimia? Koira menee ruutuun, mutta ei siihen alustalle...onko se väärin? Pitäisikö vaan palkata tilanteesta? Toisella lähetyksellä ampui hienosti keskelle ruutua ja meni alustalle. Lopetin siihen. Sitten noutoa, joka meni ihan sika hyvin.. Hetsasin taas kapulalla (pidin sitä kädessä ja höpöttelin sille "otetaanko noutoa". Sitten kapulan heitto ja minä pidin liinasta kiinni. Kapulaan pääsi vain kun sinne kovasti halusi eli Gimma sai rähähtää minulle komentona. Palkkana tuonnista sai pienen taisteluleikin sekä pari kertaa otin sen suoraan eteen istumaan (toinen kerta vino johon en puutu tässä vaiheessa mitenkään). Välillä haukutin josta päästin sen noutoon. Lopetettiin tähän.

[POHDINTA ALKAA]Olen alkanut miettimään mm. tuon noudon takia, että tokotuomareilla ei ole kovin yhtenäistä linjaa. Mm. tuo meidän nouto ei varmasti ole kaikkien tuomarien mieleen, mutta minä haluan että noudossa on voimaa ja asennetta. Jos jotkut tuomarit eivät siitä pidä niin sitten ei pidä. Kuitenkin tärkeintä on minusta pitää oma linja ja haluan, että koira suorittaa liikkeet niin että itse voin olla niihin tyytyväinen. [/POHDINTA LOPPUU]

Sunnuntaina suunnattiin taas Malminkartanoon. Vettä tuli tihkuttamalla ja minä olin onneissani, me ei olla meinaan pitkään saatu treenata vesisateessa (kuka juuri sanoi, että halli on kiva.. ). Ensin paikallamakuu. Matka oli kentän leveyden verran eli arvelisin noin 30 m, kestoa oli 3minuuttia. Meni hienosti, kohta voisi varmaan jo kokeilla hetken piilossa olemista? Kotona olenkin ottanut piilossa olemista, mutten kertaakaan ulkona. Seuraavaksi kaket. Meni taas hienosti. Palkkasin Gimman vasta kun siirryin sen sivulle niin maahan (eli ei takapalkkaa käytössä). Sitten tunnaria. Viskasin tunnarin kentän vieressä olevaan heinikkoon. Gimma lähtee tosi vaudilla etsimään mutta etsiin kuitenkin aika rauhallisesti. Gimmasta huomaa miten sen kanssa ollaan harrastettu näitä ohjattavia lajeja, koska jos tunnaria ei heti löydy niin se katsoo minua ilmeellä tulisko apua, mutta kun sitä ei tule niin jatkaa etsimistä. Tosin voihan olla, että syy on myös siinä, että liike on kovin uusi vielä. Toistin vielä toisen kerran ja taas oma löytyi. Paikka oli kiva tunnarikapulan viskelemiseen kun heinikkoon uppotessaan sitä ei voinut silmillä etsiä. Suunnitelmista poiketen otin sitten vielä luoksetulon. Pitkältä matkalta tulee tosi hienosti, mutta vauhtia on niin paljon että tömärihän siitä tulee.... Lyellä matkalla tulee nätisti. Tätä on pakko teho-treenata ennen koetta, fiilis oli välillä kuin keilailusta...minä olin vaan se keila ja Gimma pallo..  Lopuksi eteenmeno kertaa kaksi. Ensin meinasi ihan väkisin ottaa varaslähdön ja karjasinkin ihan kunnolla.. No jälkimmäinen oli hallitumpi versio..

Aamutreenit

Aamulla sutastiin kävellen läheiselle jalkapallokentälle, jossa otettiin tokotus-treenit Riikan ja Nattan kanssa.

Ensin ruutua. Ensinnäkin, minä en mene enää kertaakaan treenaamaan ruutua ilman mittanauhaa.. Gimma ampui hyvin, mutta ruudussa pysäytyksen jälkeen hiippaili eteenpäin. Lisäksi saimme huomautuksen kun Gimma hakeutui takalinjalta ulkopuolelle, mutta toisaalta jos koira on alle parin metrin ruudussa niin ei mikään ihme jos siellä on vaikea pysyä.. Eli jatkossa jos treenaan ruutua niin mittaan sen mittanauhalla kun ei nuo omat arviot ihan pidä.

Sitten täyskäännöksiä. Ensin otin niitä oikea käsi väsemmalla rinnalla ja sitten muutama toisto ilman (jolloin annoin käännöksestä merkin vasemmalla olkapäällä). Meni pääosin ihan hienosti. Eli ei edistänyt. Vielä on työtä, mutta ehkä nyt oikea suunta on löydetty.

Lopuksi paikallamakuu. Gimma oli yksin, Riikka oli liikkuri (ja otti aikaa). Muuten meni hienosti, mutta tamppasi takajaloilla. No nyt kun enää ei vedä lonkalle (kiitos siitä Riikalle! ) niin katsotaan häipyykö tuo takajaloilla tamppaaminen itsestään.

Niin ja Riikka tarkistin ruutumerkkejä koskevan säännön. Ruudun merkit n. 15 cm korkeita, ympyränmuotoisen pohjan halkaisija/neliönmuotoisen sivun pituus n. 10-20 cm. Mutta tosiaan ei tässä mitään sääntöä merkin minimikorkeudesta ole niin varmaan sitten niitä mataliakin merkkejä saa käyttää... Tietääkö joku? Minä olin kuulevinani että ne olisi ollut nykyäään kiellettyjä..

Tässä selvennykseksi kuva "matalista merkeistä"

 

Illalla Gimma ja Toukkis pääsevät lenkkeilemään Väiski-setterin ja Paavo-sprinkun kanssa.

Tokot meni hienosti

Me ollaan viikko taas vietetty aikaa lusmuten... Kyllä me kotona ollaan treenattu, mutta ei olla käyty missään kentällä. Kotona ollaan otettu kaukoja ja makaamista niin ettei Gimma mene lonkalle. Kakeissa ollaan ehkä yhdellä kerralla kymmestä epäonnistuttu (Gimma liikutti takajalkoja), jolloin olen ottanut liikkeen uusiksi ja sitten on onnistunut. Eli varsin hienosti on kokonaisuudessaan mennyt. Matkaa olen pitänyt parista metristä-kolmeen metriin. Ruokakuppi on ollut vaihtevalla etäisyydellä Gimman takana.

Lisäksi Toukkis ja Gimma on päässyt juoksentelemaan. Yhtä pahoja lipsumisia ei ole tullut, mutta en edelleenkään luota Gimmaan. Toukan kanssa se niin helppoa lipsua säännöistä..

Tokot loppui vähän aikaa sitten. Ne meni ihan mielettömän hyvin!!   Treenitkään ei venyneet älyttömästi kun ehdin aikaisempaan bussiin.

-Paikallamakuu: Melkein kisamatka ja kesto reilut kolme minuuttia. Pää kääntyili kun hallin ulkopuolelta kuului ääntä. Muuten pysyi hienosti paikallaan (eli ei mennyt lonkalle!!! eikä myöskään polkenut takajaloilla).

-Noutoa: Minusta tuntuu, että olen ryssinyt noudon kanssa ihan kunnolla. No nyt ajattelin, että aloitan taas mielikuva reenit, jotta saan kapulasta todella haluttavan esineen. Ensin palkkasin iskusta, mutta sitten tuli mieleen, että mitä jos kapula olisi palkka ja se toimi. Eli kapulaan sai käydä kiinni kun sitä kovasti halusi (eli turhauman kautta), sitten se sai tuoda minulle josta palkkasin kapulalla leikkimisellä. Ohjaaja pyysi ottamaan myös pitoa tämän toiminnan jälkeen ja Gimma piti nätisti kapulaa eikä pureskellut sitä (ohjaaja odotti, että Gimma oli sitä pureskellut). Tiedä häntä sitten saanko tällä menetelmällä kapulaa pureskelevan koiran... Jotenkin vaan ajattelen, että puruissahan koira saa myös taistelua ja kuormaa eikä se siltä hihaa jauha niin miksi alkaisi jauhaa kapulaa sitten..? Saa kertoa mielipiteitä ja ajatuksia asiasta.

-Ruutu: Ruutu oli poikkeuksellisesti normaalikokoinen. Ohjaaja vei alustan ruutuun. En maininnut vielä tässä vaiheessa ruudusta mitään (en ole varma huomasiko Gimma alustan vientiä). Kysyin Gimmalta "missä ruutu" ja Gimma bongasi ruudun. Sinne tyttö ampui ja pysähtyi, joilloin pallo lensi palkaksi. Ei toistettu kun suoritus oli niin hyvä.

PeToa ja hallinnan rakoamista

Ensimmäinen hallikerta tämän syksyn osalta on ohi. Gimmaan ei vaikuttanut treenien siirto halliin. Ensin paikallamakuu. Olin Gimmasta noin seitsemän metrin päässä. Kerran tamppasi taas takajaloillaan, mutta ei mennyt lonkalle. Olen tyytyväinen, koska kaikkeen en voi kerralla puuttua. Sen jälkeen paikallamakuu uudestaan, mutta nyt käveltiin ainoastaan 20m:n päähän siellä seisahtuminen ja takaisin. Sitten omatoimisesti harkkaa kun kaikki suorittivat hallin toisessa päässä yksitellen tasontarkastukseen. Omatoimiajan harjoittelin namilla pysähtymistä. Gimman osalta tasontarkastus meni vaihtelevasti. Ensin seuraaminen; aivan hirvittävää... En ollut ollenkaan palkannut koiraa lelulla hallissa niin uskon että tämä vaikutti vireen mataluuteen. Koira oli suoraan sanottuna löysä *aska! Täytyy ehdottomasti katsoa, ettei tämä toistu! Oltaisiin saatu kahdeksikko tästä räpellyksestä, mutta itse en olisi antanut edes nollaa.. Sitten liikkeestä maahanmeno, kyynäreet jäi ilmaan. Toistettiin uudestaan ja meni nätisti maahan. Luoksetulo, täyden kympin suoritus; tuli tosi kovalla vauhdilla suoraan eteen törmäämättä ja hieno perusasento. Seisominen meni kanssa hienosti, eli pysähtyi heti käskyn saatuaan ja eikä liikutellut tassuja kun saavuin koiran viereen. Lopuksi hyppy, joka oli hyvä.

Perjantaina ennen treenejä menin juoksuttamaan Toukkaa ja Gimmaa yhtä aikaa pellolle. Gimma sitten idioottina sulki korvansa ja oli sitä mieltä, ettei kesken leikkien tartte tulla luokse. Siinä vaiheessa palo käämi niin totaalisesti, että ensimmäinen vastaantulija olisi saanut malin ilmaiseksi jos olisi vaan tuollaisen idiootin halunnut. No jatkettiin lenkkiä Toukan kanssa ja idiootti sai omillaan.. No onneksi oli nöyrää tyttöä kun pääsi lauman luo. Muutenkin olen lähiaikoina huomannut taas pientä kokeilemista, jos kutsuu niin tuo voi välillä vähän katsoa "sillä silmällä" ja sitten tulee luo. Ja minä sitten inhoan tuollaista meininkiä...

Lauantaina käytiin yhdessä juoksuttamassa Toukkaa ja Gimua. Nyt ei ollut ongelmaan tottelevaisuuden kanssa. Tarkkana täytyy pysyä edelleen..

Sunnuntaina aamusta tokoa taloyhtiön nurtsilla. Ensin paikallamakuu. Kesto kaksi minuuttia ja matkaa 10 metriä. Vähän katseli sivuilleen, mutta muuten oli nätisti. Hyvä homma! Sitten ruutua. Ruutu oli vähän alle pari metriä per sivu. Viereisellä pellolla juoksevat lapset sai Gimman herpaantumaan ensimmäisellä lähdöllä ja Gimma meni ruudusta sivulta sisään (alkoi juoksiessaan tölläämään lapsiä => ajatus karkasi ja meni ohi, josta ampui ruutuun).. Seuraavat lähetykset olivat hyviä ja tein niitä eri suunnista, jotta oppisi jotain.. Lopuksi taas juoksu ruudun läpi. Sitten noutoa iskunouto tyyliin. Pari hyvää toistoa sain...kunnes Gimma jysäytti mun jalkaa päin. Nyt istun sohvalla jalka suorana blogia kirjoittamassa.. ...jei...

Tokoa, matkustamista, shoppailua ja paluu kesään kuvien muodossa

Viimeisestä päivityksestä onkin aikaa. Eli aloitetaan viime torstaista. Me oltiin tokoilemassa Riikan ja Nattan kanssa. Gimmalla aiheena paikallamakuu. Gimma jostain syystä "tamppasi" paikallamakuussa takajalkoja (nousematta ylös). Tällaista se ei olekaan ennen tehnyt, tosin häiriöä oli "vieraan koiran" verran, muita ulkoilijoita sekä Riikan liikkuminen (meillä ohjaajat on ollut rivissä aina). Saatiin Riikalta hyvä vinkki lonkalle vetämiseen eli menen vaan nostamaan koiran ylös lonkalta enkä käske sitä ylös ja siitä maahan uudestaan. Lisäksi takapäänkäyttöä...käyttää kuulemma Riikankin mukaan sitä ihan hyvin. Täyskäännöstä tehtiin myös, itse en ollut niihin tyyytyväinen. Täytyisi löytyä tähän joku kikka-kolmonen millä saisin sen tiiviiksi. Ehkä makupalan kanssa vaan sitä tekemään (ei ehkä suoranaisella imutuksella kuitenkaan). Liikkeestä maahanmeno onnistui hyvin, mutta seisomisessa alkoi arpomaan..toivottavasti tämä oli vain hetkittäinen onkelma..

Perjantaina lähdettiin kohti Naantalia. Espoon keskuksen asema on täysrempassa niin päästiin kokeilemaan ritiläportaiden kävelyä korkealle. Ei onkelmia. Junamatkakin meni tosi kivasti, eipä tuo jaksa ressaa. Viikonloppuna satoi, joten en sitten viittynyt ulkona treenailla. Luettiin Hetan blogia, josta saatiin idea vadin päällä seisomisesta niin naksuttelin sen Gimmalle. Onnistuneita suorituksia jo saatiin (kummatkin tassut siis yhtäaikaa vadilla).

Keskiviikkona käytiin shoppailemassa. Gimma sai uuden pannan, takin, remmin ja juoksupöksyt (emäntä vähän innostui shoppaamaan..). Lisäksi Toukkis sai uuden pannan.

 

Missi poseeraa

 

Aika hyvät heijastimet, mutta minun makuun tuo takki jää liikaa auki etujalkojen kohdalta

 

Ja uudet juoksupötsyt..

 

Takaisin shoppaamasta tultiin metrolla keskustan kautta, koska kävin Rautatieasemalla lataamassa bussikortin. Tällä kertaa Gimma pääsi kokeilemaan pitkiä liukuportaita. Ei se niistäkään mitään välittänyt. Ainoa asia mistä meinasin sen kuristaa keskustassa oli pulujen kyttäys ja niiden perään hinkuminen...prkeleen lintuhullu...

Kotona ei olla kuin piperrelty jotain pientä.. Näytin isännälle yksi päivä meidän temppuja (Gimma osaa nyt pujotella jalkojen välistä ja kävellä haarojen välissä eteen ja taaksepäin) ja hän kysyi että mitä koiratanssia me harjoitellaan.. Mitäköhän kasvattaja sanoisi jos kertoisin jättäneeni kaiken muun harrastamisen ja siirtyväni koiratanssiin...no sitä päivää voidaan odotella... Niin ja ollaan me harjoiteltu noutoakin.

 

 Ensin pitoa...

 

...sitten askeleen verran noutoa.

 

 

 

Lopuksi fiilistelyä kesäkuvien merkeissä:

 

Gimman haku Kouvolan pk-kentältä

 

Pusuttelua vol1

 

Pusuttelua vol2

 

Sitten tositoimiin...haukku aukesi tosi helposti

 

 

 

Pitkä liike