30.1.2009

Välipunnimista ja pohdintaa


Gimma kuulemma näyttää isolta niin minäpä otin sitten puntarin esiin niin totuus selviää. 17,3kg oli 150g enemmän kuin 10 päivää sitten.. Ja korkeutta 57cm eli 3cm tullut lisää kolmessa ja puolessa viikkossa (korkeuden mittaus ei välttämättä ole kovin luotettava, ihan mittanauhalla ollaan mitattu).. Voi kun se näyttää niin mini-malilta mun silmään. Onhan toi säkäkorkeus tietty nyt jo rotumääritelmän rajoissa, mutta mini se siltikin on.. Ehkä se vielä kasvaa (ja nyt kun sanon noin niin siitä tulee mun "pelkäämä" sotanorsu , itse en henkilökohtaisesti pidä urosten kokoisista nartuista)?? Tai voihan se olla, että omassa silmässä on vikaa kun Tuuma näytti eilen niin sopivan kokoiselta..ihan oikeasti!


Niin ja jottei mua hemmoteltaisi niin eihän niitä tilaamiani kenkiä tullut tänään.. Jo on prkele. Soitin liikkeeseen ja sieltä ilmoitettiin, että kyllä on ne on lähetetty ja niiden olisi pitäny tulla viimeistään tänään.. No kun minä tilaan niin mitään ei tule ajallaan. No maanantaina sitten, toivottavasti olisivat poikkeuksellisesti silloin oikean kokoiset. Onneksi nuo ManMat:it ovat pysyneet jaloissa peltolenkeillä, metsään en ole niillä uskaltautunut (metsässä jos tossu irtoaa niin siellä sen tassun saa niin herkästi repsahtamaan). Nyt alkaa vaan näkymään tuossa jalassa nuo paketoinnin tulokset.. Liikavarpaan kynsi hinkkaa, johon nyt on ratkaisuna liikavarpaan kynnen teippaus laastarilla. Pakettia ei pidetä enää kuin ulkona tossun alla, sisällä pelkkä sukka. Lisäksi kun paketti on pakko laittaa tiukkaan niin tietenkin varpaiden välistä valuvat "suojat" vekeen ja nyt ulkokynsi on hinkannut sisävarpaan syrjään (terveeltä puolelta). Ei siinä nyt mitään isompaa ole, mutta kuhan nyt sekin ärsyttää minua.. Toivottavasti sitten kenkä olisi niin hyvä, ettei siinä tarvisi pitää ainakaan mitään suurempia paketteja alla (toivottavasti ei mitään).


Vähän mietin mitä treeni juttuja pitäisi Gimman kanssa tehdä.. Sivulletuloja pitäisi treenata, Jessica huomautti Gimman hitaasta sivulle tulosta. Olen itse samaa mieltä ja sitä yritetaan saada nopeammaksi. Onneksi tähän saatiin neuvoja, avuksi makkaraa, isäntä ja turhautetaan tuota Gimulia vähäsen. Lisäksi Gimmalle palkka heti sivulletulosta kun tuo ilmeisesti (jos käsitin oikein) tulee sivulle jonka jälkeen istuu. Mä en ole edes sellaista huomannut, mutta onneksi Jessica tuollaisenkin huomasi.  Maahanmenot eivät ole supernopeita, mutta niihin en koe vielä tarpeelliseksi puuttua. Voin jättää tuon hetkeksi yksin makaanmaan ja Gimma pysyy hyvin ja oikeassa asennossa. Mä uskon, että nopeutta saadaan kun liike varmistuu. Lisäksi ehdottoman tarpeellista olisi oppia leikkimään tuon kanssa, mutta eiköhän me saada siihenkin apuja kun tuo tassu on kunnossa (tai saadaan ne kengät). Lisäksi on tullut ajateltu tuota seuraamista, treeniryhmässä sitä otetaan imuttamalla, mutta itse liputtaisin enemmän naksulla opettamisen puolesta. Varsinkin kun siihenkin saatiin neuvoja. Toisaalta imuttamista en heti lopeta, koska sillä systeemillä meidän treeniryhmässä mennään.. Nämä ovat juttuja, jotka tulee näin mieleen ja joihin on puututtava.


 


Lopuksi kuva tärkeistä yhdessä


29.1.2009

Toisetkin tossut meni tilaukseen


Niiden piti tulla tänään, mutta eivät tulleet.. Tosin ManMat-töppöset tulivat ja ne tuli testattuakin tänään. Pysyivät kintussa kiinni ainakin remmilenkillä. Toivottavasti huomenna tulisi kengät niin niiden pitäisi pysyä sitten vapaanakin juoksuttaessa. Mä olen niin kyllästynyt noihin tämän hetkisiin virityksiin, nimimerkillä pari kertaa pakettia metsässä uudelleen vääntäessä alkaa ärsyttämään.. Siihen kun lisätään vielä pelko uudelleen repeämisestä niin paketti on valmis.


Kotona ollaan harjoiteltu maahanmenoja ja katsekontaktia. Olen oikein itseeni kiinnittänyt huomiota ja nyt Gimmalle ei ole juuri mitään irronnut ilmaiseksi.


Normaalia iltareeniä



 


Tänään käytiin moikkaamassa Jessicaa, Tuumaa ja Tulta. Tuuma-Puuma oli hoikistunut ja niin komea lihaskimppu malinuija. Tuuma kovasti yritti iskeä Gimmaa, mutta Gimma ei oikein tajunnut tilannetta.. Vähän katsottiin Jessican kanssa, mitä ollaan tehty ja muutamia tosi hyviä vinkkejä tuli..miten sitä itse onkin sokea.. Jos sitä joskus saisi Gimmaan samanmoisen tatsin mitä Jessica omiin koiriinsa.. Kahvittelujen jälkeen mentiin ulkoilemaan. Vähän piti Tulta kaulailla, mutta aika hyvin Gimma ymmärsi lenkin pointin (ettei tartte koko ajan toisen kaulassa roikkua..). Oli kiva huomata, että Gimma kykeni rauhoittumaan aloilleen vaikka paikka oli täynnä kivoja tuoksuja. Vähän tietty piti säätää, mutta sallittakoon se.

26.1.2009

Pippeli otassa ja silleen


No niin eiköhän lenkillä sitten tolla lähtenyt kenkä jalasta ja tassu aukesi. Että ihmistä voi taas ketuttaa. No nyt jatketaan elämää normaaliin malliin, jos se on aukeakseen niin auetkoon. MÄ EN JAKSA! Tietty jalka pidetään paketissa niin sisällä kuin ulkona ja putsaillaan sitä, mutta treenausta jatketaan (ilman leikkejä tietty) niin ryhmässä kuin kotonakin.


Olen varmasti ollut todella hemmoteltu terveiden koirien kanssa, Topilla ei ole kuin hoidettu kerran kapi ja kerran käyty anaalirauhaset tyhjentämässä (koira on nyt 6-vuotias). No elämä jatkuu, kumpa vaan joku kertoisi, koska tämä saamarin tassuruljanssi loppuu..


No eilen oli ihan kiva päivä, käytiin Tikkurilan asemalla hakemassa isäntä kotiin ja samalla käytiin kävelemässä asemalla. Gimma osaa selkeästi käyttäytyä paremmin kun on enemmän ihmisiä, ilmeisesti pieni mali ei tiedä ketä moikkaisi kun ihmisiä on niin paljon.. Mutta jos sille joku alkaa lepertelemään niin samantien tuo on hommassa mukana. Liukuportaita asemalla ei ollut, mutta kokeiltiin hissiä ja se meni ihan luontevasti. Että näin, enää ei taas tule mitään positiivista mieleen..

25.1.2009

Tokat treenit


Taas imutuksella seuraamista, nyt peruutusta josta siirtyminen normaali seuraamisasentoon. Lisäksi kiepsautuksia, jotka saivat ohjaajan tuntemaan ihan kädeksi itsensä. Lisäksi täytyy muistaa kiinnittää huomiota omaan käteen, koska välillä Gimman nassu näyttää ihan muuhun suuntaan kuin pitäisi. Täytyy vaan näköjään kuivaharjoitella kotona kävelemistä ilman koiraa.. Mitään nirsoiluja kevytnakkeja kohtaan ei ollut, vaan innokkaana niitä oli popsimassa.


Ihanaa askellusta



 


Ja toisesta suunnasta



 


Itseeni olin tyytyväinen siinä mielessä, että kykenen keskittymään treeneissä vaikka "yleisöä" on paikalla. Videoista näkyy miten idiootilta näytän (kiitos isännälle kuvaamisesta!), mutta toistaiseksi se ei ole ole saanut minua jännittämään. Koordinaatiokykyni vaikuttaisi olevan välillä täysi nolla ja peruuttaessa näytän kun olisi haarniska laitettu päälle.. Videon lisään tänne myöhemmin jos osaan.


 


Lisää namia!



 


Mä oooodotaan, ootpä sä hidas...jatketaan jo, mä haluun namia!



 


Pahoittelut, että suurin osa kuvista on tärähtäneitä. Halusin kuitenkin laittaa muutaman esille.

24.1.2009

Ulkoilemassa Suvin ja Torstin kanssa


Tänään oli todella hyvä lenkkeilypäivä ja me päätettiin Gimman kanssa suunnata sitä viettämään Viikkiin lenkkeilyn merkeissä. Lenkille meidän kanssa tuli Suvi ja Torsti-kääpiövilla. Gimma oli hieman epävarma nähdessään Torstin, mutta epävarmuus hävisi pian. Torsti katsoi, että parempi pysyä pienen etäisyyden päässä elohiiri nuijasta. Oli tosi kivaa lenkkeillä uusissa maastoissa, vaikka mukanani oli pieni belgian vetojuhta.. No onneksi Gimmakin rauhoittui vähäsen lenkin edetessä, mutta ei sitten millään meinannut uskoa, että Torstista hän ei kaveria saa. No en minäkään pitäisi, jos noin kolme kertaa painavampi hyppäisi minun kaulaani. Aina kun tilaisuus tuli niin Gimma olisi alkanut leikkimään.. No jottei lenkki olisi mennyt aivan putkeen niin välillä täytyy ihmetellä ihmisten aivottomuutta.. Vastaan tuli nainen kahden noin 70cm säkäkorkeudeltaan olevan koiran kanssa. Toinen niistä oli vapaana. Kaveri sitten totesikin kovaan ääneen, että eikö kaupungissa pitäisi koirat pitää kiinni (vähän niinkuin wink wink). No tämä nainen alkaa huutamaan saako hän päästää koiransa meidän koirien luo. Kaveri siihen totesi, että hänen koiransa pelkää isoja koiria että ei saa päästää. Minä samaan hengen vetoon, että me ei myöskään tutustuta vieraisiin koiriin. No siinä vaiheessa tämä päästää toisenkin koiran vapaaksi. Minä olen monttu auki ja toistan koirani olevan pentu ja me EI tutustuta vieraisiin koiriin. Tämän piski lähestyy lähestymistään ja minä toistan vieläkin sanomaani, kunnes se piski on jo Gimman iholla. Nainen toteaa siihen jotain tyyliin "anteeksi en mä tajunnut/kuullut.."sliipa slaapaa... Onneksi ei sattunut mitään pahempaa, mutta Gimman epävarmuus toisia koiria kohtaan kuitenkaan tuollaisella toiminnalla vähenee. Miten noin idiootteja koiranomistajia pitääkin olla?? No muuten lenkki meni kivasti ja oli kiva lenkkeillä vähän eri paikassa. Oli myös kiva huomata, että nyt nakki kelpaa (edelleen sama "herkullinen" kevytnakki ) vaikka läheltä kävelisikin koira ohitse. Eli toivottavasti tuo Naantalin vierailulla oleva häröily oli joku ohitsemenevää sorttia.


Lenkin jälkeen mentiin kahveelle Suville. Gimma oli turvallisuussyistä hihnassa (se ei edelleenkään tajunnut Torstin rauhaanjättämistä). No hienosti tyttö pienin pyörimisen päätteeksi kävi maaten, ensin Torstia katsellen ja sitten alkoi koisimaan.


 


Suvi ja Gimma (Gimma keskittyi taas olennaiseen -eli pusetteluun), Torsti taas ei halunnut lähikuvaan..



 


Illan päätteeksi otettiin naksulla kosketusalustaa (kattoi sitä aluksi kun ei olisi sitä nähnytkään  , aloitettiin taas yhdellä tassulla), maahamenoja (menee hyvin, ilman apuja -kiitos naksun) sekä pari maahan-istu vaihtoa ja sivulletuloja (hyvin tulee, lisäksi jaksaa pitää kontaktin).

23.1.2009

Pikavisiitti Naantalissa


Valitettavasti vieläkään ei videota ei ole saatavilla.. Mitenköhän noita miehiä motivoidaan?? No, jos viikonlopun aikana en saada videota aikaiseksi niin sitten sunnuntaina voisin yrittää isäntää motivoida...vaikka motivointipatukalla, koska hän on suhteellisen saalisviettinen (harrastaahan se metsästystäkin..).. No se siitä..


Gimma on oppinut ottamaan autossa lunkisti ja nykyään alkaa aika nopeasti nukkumaan. Jos auto pysähtyy niin sitten Gimma nousee ylös, katsoo tilanteen ja jatkaa nukkumista. MUTTA eilen ja edellispäivänä likkaa joutui oikeasti niskapersotteella laittamaan takaisin takaluukkuun jos meinasi sen jättää autoon (esim. auton pakkauksen ajaksi). Sen jälkeen kun sen kerran sieltä hinaa pois niin sitten siellä takatilassa voikin pysyä..ihme homma.. Toivottavasti tuo nyt alkaisi mennä sille kaalii tai jos ei niin täytyy ostaa koiraverkko tai teettää/tehdä häkki autoon. Tänään olin autolla liikenteessä, pari kertaa poistuin kauppaan ja Gimma ihme kyllä pysyi kontissa. Jos vaikka pieni herne olisi taas malin päässä kohdannut sen toisen herneen..


Ja mausteena pohjalla... Gimma oli ihan hajujen vallassa Naantalissa, meni nokka maassa ja vaikka vakkarikoirat räkyttivät niin tämä meni nokka maassa. Ja joo vaikka tarjosin nakkia niin Gimma saattoi syödä ja lopettaa syömisen vaikka kädessä olisi ollut vielä nakkia!!!! Minun ahne pikku-piski nirsoili. En sitten tiedä johtuiko se hajuista vai siitä, että tuo oli saanut poronihra-makupaloja ja nyt Atrian kevytnakit eivät täyttäneet Gimman Gourmee-makuhermoja..ei tsiisus.. No toivottavasti tämä ei jatku kotona, tai muuten alan toimenpiteisiin.


Koirien ohitukset menivät Naantalissa vähän vaihtelevasti, lähiohitukset osaksi menivät pyllylleen. No toisaalta voiko sitä vaatia toista menemään hyvin ohitse kun parin metrin päässä alkaa villakoirat räkyttämään. Ja pääsi Gimma kerran paijaamaan naapurin suomenpystärijohdannais Leeviä, joka vähän häkeltyi saadessaan aktiivisen nartun kaulaansa.. Eilen illalla nähtiin poikaystävä (eli Reijo-malinuija) ja Gimma oli taas ihan rakastunut. Ne on Reijon kanssa jotenkin samalla aaltopituudella kun kummatkin halaili ja riekku.. Taitaa se vaan mennä niin, että belgin paras kaveri on toinen belgi.


Tänään kävin juoksuttamassa Gimmaa vapaana. Paketoin jalan oikein kunnolla, ensin ideaaliside, sitten liimaside, sukka ja lopuksi suojatossu (miten niin olen varovainen? ). Vitsit sitä riemua kun sanoin sille vapaa. Gimma ei tiennyt miten päin olisi ollut, kaahasi edes takas, räkytti mun ympärillä ja yritti muutaman kerran napsia mua hihasta ja jaloista (eikö olekin ihanaa??). Siitä näki oikein, että se nautti menosta!


Emäntä kävi tänään kaupassa ja osti ihkupihku hoitsun suositteleman vauvojen jarrutossun (joo ja ei se pysy jalassa ilman teippiä vaikka sitä mieltä hoitsu kovasti oli).



 


Mikäs siellä on?



 


Emäntä käski mut istumaan, mutta ymmärränhän mä sen...ei musta muuten mitään kuvaa saa otettua..



 


Mä osaan söpistellä



 


Tällaisista maisemista me pidetään.


20.1.2009

Tossut tuli, tossut meni..


Ne tilatut tossut tuli tänään ja lähtee huomenna postin mukana takaisin.. Voi elämä! Taidan olla tosi blondi, mutta jos lukee leveys niin oletan sen tarkoittavan tassun leveyttä enkä tossun ulkopinnan leveyttä (ja kummatkin tossut olivat eripaksuisia niin sisäleveys on tietenkin eri). No uusi tilaus vaan alle, mutta taas pitää odottaa reilu parisen viikkoa..


Oltiin sitten poistamassa tikit tänään... Ja joo Gimmalle sitten laitettiin kuonokoppa. No ei Gimma siitä kopasta mitään sanonut, enemmän se minua ärsytti. Täytyy sanoa, että oli todella ihmeellinen hoitsutäti.. Gimma ei olisi yhtään saanut murista (osa tikeistä oli syvällä ja niiden poisotossa tietty tuli verta) ja täti neuvoi oikein komentamaan.. No tuli sellainen olo, että ihan kun en tuota komentaisi, mutta todellakin jätän komentamatta jos se ilman aggressiivista käyttäytymistä ilmoittaa että sitä sattuu. Lisäksi isäntä puristi Gimmaa kuonosta niin se ei pidä siitä ja sen takia purrikoi. Täti oikein kertoi, että "Niin se yksikin omistaja sanoi, ettei koiransa pure, mutta niin vaan puri ja sitten joutui tikattavaksi lääkäriin ja koira piikille". Mä siinä vaiheessa jo mietin, että mitä *elvettiä siinä selität.. Aika pelottava huvittavaa...joo ja Gimma 5,5kk puree tuskin minua sairaalakuntoon. Eiköhän se olisi sen tehnyt jo sinä aikana kun tassua hoidettiin avoimena jos se olisi välttis halunnut minut suupalakseen.. Hoitsu oli myös sitä mieltä, että sisällä voisi lopettaa sukan pidon (no en lopeta kyllä heti, tuo kun aloittaa painin niin siinä taas kysytään tassun kuntoa) ja ulkonakin riittää suojan pito noin parin viikon verran (no niin minäkin luulin kun se viimeksi oli "terve", nyt en tee sitä mokaa). No se siitä... Harmi vaan kun meidän vakkari eläinlääkäri on Naantalissa. Se on kyllä niin asiallinen, Topinkaan kanssa siellä ei ole koskaan ollut ongelmaa vaikka Topi ei vieraista ihmisistä välttämättä pidä (kehus jopa Topiasta oikeen asiallisesti käyttäytyväksi sakuksi ).


Ainiin, käytiin sitten lopuksi eläinlääkärillä puntarilla ja painoa oli 17,15kg.


Täytyy katsoa jos saisin isännän kuvaamaan meidän seuraamista tuonne ulos. Minusta se näyttää jopa mallikelpoiselta, mutta siitä enemmän kun sen saisi kuvattua.. Naksulla ollaan otettu maahanmenoja ja ne on teknisesti oikein hyviä. Vauhtia tietty tarvitaan lisää, mutta mä olen tällä hetkellä tyytyväinen tuohon teknisesti oikeaan suoritukseen.


Eilen meinasi yksi koira rynnätä pihaltaan Gimman luo (/päälle), mutta onneksi totteli omistajaansa.. Olisi meinaan revennyt multa pelihousut.. Mä en pysty käsittämään kuin joku pitää postimerkin kokoisella pihalla koiraa auki (piha on tietenkin aivan avoin etupiha) ja kun koiran tottelevaisuus on aika liipasimella. Mä luulinkin ensin, että siellä se räkyttää jossain narun päässä, mutta totuus paljastui vasta kun koira tuli kohti ja omistajalla volyymit nousi.. Minä yritän survoa paniikissa Gimmalle makkaraa naamaan ja hoen sille makkarabaarin avoimuudesta kertovaan ääntä.. Vähän se tuhisi koiran suuntaan, mutta ei alkanut räkyttämään sen kanssa.

18.1.2009

Belgian noutaja temppuilee ja leikkii


Eilen käytiin moikkaamassa Minnaa Tikkurilassa. Oli kiva kävellä Tikkurilassa vaikka lenkki meni lyhyesti kerrottuna näin: lasinpaloja (minä nostan Gimman valjaista ilmaan), Gimma syö oksennusta (tai jotain muuta etovaa), taas lasinpaloja jne. Oli kiva jutella Minnan kanssa belgialaisista ja huomata miten Gimmakaan ei reagoi kaikkeen vaikka en olisi aivan skarppina. Paitsi ohikulkioihin...hävettää oikein kun tuo olisi halunnut moikata ohikulkijoita (lue: hyppiä ohikulkioita vasten). Nyt itselle alkaa selkeytymään tämä sosiaalisuuden huono puoli.. Niin ja Minnan päällekin olisi ollut kiva hyppiä, mutta pieni herne ilmeisesti kohtasi toisen kun Minna laittoi käden eteen niin Gimma ei hypännyt. Oli muuten pieni mali väsynyt sen puolentoista tunnin juoruilun ja lenkkeilyn jälkeen. Kiitos kivasta seurasta!


Tänään paloi pitkästä aikaa päreet kun mulle näytettiin kieltä. Taas perinteinen; kutsun Gimmaa luo ja tämä katsoo taas ilmeellä . No minä olen sitä mieltä, että mistä tahansa muusta keskustellaan, mutta luoksetulo on ehdoton ja sitä ON noudatettava. Gimma päätti lähteä karkuun, mutta minä nappasin sen kiinni ja pieni puhuttelu pidettiin, että ketä sitä juostiinkaan karkuun... Voi olla, että tuo on todella kyllästynyt vähään liikuntaan ja energiaa on, mutta ne on selityksiä tycker jag!


Tänään leikittii patukan kanssa, eka leikki oli taas perinteistä mälväystä ja huonoa otetta. Lisäksi Gimma yritti lelun kanssa lähteä lipettiin niin laitoin sen hihnaan. Yritti sen jälkeen myös lähteä => astuin remmin päälle => kutsuin Gimmaa => Gimma tuli luo ja leikki jatkui. Tämän jälkeen ei ongelmaa. No seuraava leikki tehtiin niin että isäntä piti Gimmasta kiinni ja minä heilutin patukkaa. Välillä menin piiloon sekunniksi ja sitten takaisin. Välillä Gimma sai voittaa patukan ja kutsusta toi sen voimalla minulle (taas hihna oli varmuuden vuoksi). Gimma oli ihan raivona ja halusi patukkaa! Lisäksi otteet oli paremmat mitä ikinä (ei tietoakaan mälväyksestä) ja nyt oikeasti se oli taistelua eikä mitään "vähän nyt roikun täällä toisessa päässä" meininkiä! Tätä lisää!!! Olen jo vähän aikaa ihmetellyt kun tuo leikki vähän laiskanpulskeasti minun kanssa, mutta nyt löysin selkeästi itsestäni traivin jolla saan Gimmankin syttymään.. Vitsi mikä likka, mä olen niiiiiiiin tyytyväinen! Mun ihkupihku belgian noutaja (jos ette tiedä mikä se on niin en minäkään ennen eilistä)..


Toisten koirien ohituskin edistyy.. Tänään taas ohitettiin aidan takana haukkuvat koirat. Annoin Gimmalle merkin, että makkarabaari on auki. Gimma heti kääntyy minua kohti odottaen palkkaa (no sitä kaivellessa meni hetki, mutta Gimma jaksoi hyvin odottaa). Palkkaa tuli ja jäätiin sitten hetkeksi siihen lähelle nauttimaan palkoista eikä Gimma kiinnittänyt mitään huomiota haukkuvia koiria kohtaan. Lisäksi ohitettiin isäntä Miran kanssa ja hienosti sekin meni, lähin ohitus tehtiin metrin päästä Gimman saadessa makkaraa. Vielä ollaan ohituksissa alkutekijöissä, mutta hiljaa hyvää tulee.


Elämä pennun kanssa tuntuu välillä olevan yhtä tunteiden ylä- ja alamäkeä. Kait se on ihan normaalia. Olen itse vain niin julmetun epävarma, koko ajan pelkään pilaavani koiran täydellisesti. No ehkä tämäkin tästä, säkillinen itsevarmuutta ei olisi pahitteeksi..


Niin ja lukijoita blogilla näyttää olevan, kommentoikaa rohkeasti!