29.4.2010

Toukkis tokoilee ja Gimma löysäilee


Toukkiksen tokot on nyt keskiviikkoisin (vielä yhden kerran siis). Nyt paikka oli vaihtunut, mutta se ei näyttänyt vaikuttavan Toukkiseen. Edes skeittarialueen pauke ei häirinnyt! Tosin eihän Toukolla ole koskaan ollut ongelmia laukauksien kanssa vaan sen yleisen jännittämisen kanssa. Kyllä siitä nyttekin huomasi, että selkä meni hilseelle, mutta muuten meni hienosti. Ehkäpä jopa hienommin kuin hallissa, ehkä Toukkista tilantuntu helpotti vaikka oltiinhan me ryhmänä aika lähekkäin kentälläkin. Toukkiksen kanssa otettiin seuraamisen liikkeellelähtöjä. Toukkis edelleen tiputtaa herkästi kontaktin ja olen yrittänyt sitä vahvistaa ihan vaan liikuttamalla vasenta jalkaa ja palkkaamalla jos kontakti säilyy. Tätä tarvitsee tehdä vielä runsaasti. Tein myös vähän pidempää pätkää, jossa kontakti pääsi tippumaan, mutta palkkasin aina kun otti sen uudestaan. Saas nähdä minkä näköinen seuraaminen tuolla tulee olemaan, mutta ei sillä niin väliä kun Toukkis on minun hömppäkoira. Kokeiltiin myös kaukoja ja VAU..Toukkis on niissä ihan superhyvä! Adhd-Toukkiksesta tuntuu kaikki liikkeet, missä on toimintaa yyberkivoilta. Tosin se näkyi hypyssä (minkä opetin sille vasta tällä viikolla..). Hypyn takana on tosi vaikea seistä paikoillaan ja seisomista täytyykin hiljaksiin lähteä pidempään. Myös seisominen liikkeestä on vaikea liike (yllätys). Paikallamakuuta otettin vähän ja ne meni osaksi puilleen osa onnistui. Ei saisi harpata liian suuria askelia.. Luoksetuloissa Toukkis oli haka. Vaikka tehtiin niin, että puolen ryhmän koirat päästettiin vapaaksi (apuohjaajat piti koiria sillä aikaa kun kävelimme matkan päähän) niin Toukkis tuli kovaa vauhtia mamman luo! Tosin Toukkista (kuten Gimmaakaan) ei ole kop kop juurikaan täytynyt kalastella vaan olen oppinut tekemään niille luoksetulosta kivan jutun. Toivottavasti tämä säilyy tälläisena, tosin Gimman kanssa on pitänyt tehdä selväksi rajoja kovemmin (jahtaaminen) ja Toukkis taas elää pellossa kun sen pitäisikin ottaa enemmän etäisyyttä.


Gimman juoksu alkaa olemaan loppu, joten nyt ulkona vedetään rallia olan takaa. Lisäksi sain hyviä uutisia, me pääsemme Gimman kanssa tokossa takaisin kisaavien ryhmään! Reenit alkaa ensi keskiviikkona (jolloin en välttämättä pääse mukaan, höh).


 


Varma kevään merkki; Gimmalla kuolaa joka puolella. Toukkis nauttiin kun pääsee vetämään Gimman kaulanahasta!



 


Osataan me olla nätistikin! Huomaa..meillähän koirat ei mene sohvalle...miksi sohva on sitten suojattu Gimman juoksujen ajaksi..?



 


Vielä näkyy vähän lunta.



 


Lopuksi isännän lähettämä multsarikuva... Toukkis innokkaana apulaisena valmiina puutarhahommiin! Toukkis on maailman suloisin ukkeli..


25.4.2010

Pikapäivitys


Tänään nähtiin pitkästä aikaa Riikkaa ja Nattaa kun he tulivat meille ja suunnattiin lenkkeilemään. Toukkista tapansa mukaan hieman jännitti kun näki Nattan, vähän piti murista ja jäykistellä. Mutta siinä se sitten olikin kun Toukkis huomasi, ettei tuommoiseen käytökseen ole syytä. Gimman piti olla koko lenkin kiinni, mutta kun Toukkis ei Gimmaan suurempaa huomiota kiinnittänyt niin päästin kummatkin vapaaksi. Gimma ja Natta tuli vieläkin kivasti toimeen vaikka hieman pientä tunteiden kuumentumista näkyi. Gimma kun on hieman takakireä juoksujen takia. Ihanaa kun Toukkis sai taas tutustua uuteen koiraan. Se tekee sille niin hyvää!


Päivällä päätin lähteä jäljelle. Voihan kaaos taas.. Minä en tajuu kun tuntuu että luontokin on vastaan tätä touhua.. Tein jäljen kesannolle, vanhaa nurmijätettä oli aika paljon. Jätin muutamia askelia tyhjäksi kokeeksi. Pituutta oli ehkä 70m. Kun olin palaamassa kotiin niin eiköhän alkanut pisaroimaan. No onneksi vettä ei tullut sen enempää ja sekin vähänen lakkasi. Kun pääsin Gimman kanssa paalun tuntumaan niin noin 100m päässä edessä alkaa pari jänöpupua vetämään showta. Great! Puput lähtivät, mutta Gimma jäi nuolemaan huuliaan (se teki viimeksikin kun näki pupuja tuon, mutta en tajua mistä tuo tulee kun se minun tietääkseni ole päässyt pupun makuun koskaan). Kun tuntui, että koira oli vähääkään tässä maassa niin laskin sen paalulle. Paalu oli ehkä ainut hyvä kohta jäljestä. Gimma söi sen suhtkoht rauhallisesti ja kehuin sitä samalla. Kun jälki alkoi niin kirjaimellisesti olin kantapäät maassa ja nojasin taaksepäin eli siis hienoista ryysäämistä. Kun sain jarrutettua niin sitten pää nousi ja heti alkoi kyyläys pupujen suuntaan. Rauhallisesti kehotin jälkeen ja sitten taas ryysäys...pysähdys...ryysäys... Välillä se tarkisti joka askeleen hienosti, mutta kun suurin osa on mitä on niin..karmeaa katottavaa seon. Jos jotain posiitiivista haluaa hakea niin koira ei ole ollenkaan paineessa, mihin sen viimevuonna sain kun meillä ei oikein yhteys pelannut. Mutta ei tämäkään niin kovin juhlallista ole..

24.4.2010

Viikon kuulumiset


Mistähän sitä aloittaisi kun aikaa on kulunut. Koulu vie aikaa julmetusti enkä ole käynyt treenaamassa missään muualla kuin kodin lähellä.. No onneksi työt alkavat kohta! Sitten asiaan, joten voitaisiin aloittaa tehopakkaus Toukkiksesta. Toukkis on tuurannut Gimmaa tokossa ja harrastanut myös omalla vuoralloon tokotusta. Sekä viimeviikolla että tämän viikon perjantaina olleet tokotukset on menneet kivasti. Toukkis on kovin innokas mies. Vähän sitä jännittää jos ihan vieras tulee passiivisena sitä katsomaan, joten luoksepäästävyys on sujunut aika "hyvin". Toukkis istuu kuin tatti ja kiinnittää huomiota vain minuun. Perjantaina meillä oli taas ohjaaja vaihtunut ja tämän kertainen ohjaaja oli kyllä hyvä. Saatiin onnistumaan liikkeestä seisominen mitä en olisi ihan heti uskonut. Menetelmä on kovin yksinkertainen, kävelen eteenpäin (koira vierellä) ja käskystä nami naamaan. Käden paikan kanssa saa olla tarkkana, muuten menee asentoon x (mikä on yleensä maahan, koska se on vahvin liike). Lisäksi ollaan tehty paikallamakuuta ja siinäkin Toukkis yllätti. Pääsin parin metrin päähän ja Toukkis pysyi maassa! Äkkinäisiä liikkeitä pitää välttää, että homma pelaa. Aika paljon vaan Toukkis makaa maassa reeneissä ja saa sieltä seurailla tapahtumia. Tosi hyvää tekee aktiivi-pojalle vain katsella! Perjantai oli kyllä Toukkiksen toiminnan päivä. Ensin lähdettiin siis ensimmäistä kertaa elämässä bussilla tokoon (isäntä on metsällä, joten on vienyt auton mukanaan). Vähän pysäkillä nousi hilsettä, mutta aika nätisti jaksoi odottaa bussia (oltiin 10minuttia ennen pysäkillä). Bussissa matka meni yllättävän hyvin, ei vinkumista tai älytöntä säätöä. Tosin sen tietää seuraavalla kerralla johtuiko rauhallisuus jännityksestä vai ei. Takaisin myös tultiin bussilla ja jouduttiin kävelemään pitempi matka kotiin kun myöhästyttiin meidän ohimenevästä bussista. Takaisintulomatkalla bussissa Toukkis nukkui istuen ja pää minun polven päällä. Rankka reissu siis!


Toukkis kävi rokotuksilla Yliopistollisella eläinsairaalalla ja samalla vietiin virtsanäyte kun Toukkiksen pippeli falskaa (siitä tulee siis tippoja, ei siis laske alleen). Näytteestä ei löytynyt mitään eikä se kuulemma oikein rakenteellinenkaan vika voi olla, koska silloin sen pitäisi falskata koko ajan. Eli suurin epäily kohdistuu jännittämiseen. Yleensä falskaus tapahtuu kun tapahtuu jotain kivaa tai jännää. Mm. lääkärille tuli tippoja kun Toukkis makoi lattialla. Lääkäri sanoi, että Toukkis on ihan valmis kastroinnille niin se tullaan tekemään ennen kesää, jotta Ukkeli pääsee sitten uimaan. Ehkäpä siis kastroinnin jälkeen katsotaan esiintyykö falskausta ja jos esiintyy niin sitten mennään ultraan. Jos sieltäkään ei löydy mitään niin sitten kokeillaan ehkä virtsankarkailulääkitystä. Kyllä sen nyt vaan huomaa miten kivaa kun "oma" koira on kohtuu hyvähermoinen. Toukkiksen kanssa selkeästi rajoittaa tekemisiä sen adhd ja nyt se ilmeisti aiheuttaa tuota virtsan karkailua. Onneksi Toukkis on kuitenkin vielä nuori, joten toivon itseluottamuksen lisääntyvän iän myötä. Kuitenkaan iän piikkiin on ihan turha laittaa tuottaa jännittämistä (niinkuin yleensäkään en tykkää laittaa koiran koiran toimia minkään iän piikkiin).


Gimman tokovuorolla sai kuulla, että meidän tokoporukasta yksi lähtee pois ja meidät siirretään vapaaharjoitteluryhmään. En oikein tiedä mitä ajatella. Meidän porukka oli niin kiva, että toivottavasti se pysyisi kasassa. Vähän vapaaharkkaryhmä mietityttää kun en yhtään tiiä ketä kaikkia siellä on. Ohjaajaa sillä ryhmällä ei ole, mikä on miinus. No saas nähdä, ainakin kesäkausi voidaan mennä siinä katsoo sitten talvella miltä tuntuu.


Agista tuli postia, että reenit alkavat toukokuun toisella viikolla ja jatkuvat syyskuun puoleenväliin asti. Vähän huippua!! Hyvään väliin nuo Gimman juoksut sitten loppujen lopuksi tuli niin ei jää aksakerrat ainakaan niiden takia välistä.


Kävin Gimmalle tekemässä metsään (ensimmäistä kertaa ever..) jäljen ja voi tsiisus.. Olisi ollut varmaan järkevämpi tehdä pellolle tai ollut järkevämpää jättää tekeminen kokonaan.. Me ollaan varmasti koko jälkikurssin kauhukoirakko, jos tästä suosta joku nostaa meidät ylös niin kunniapalkinto sille pitäisi jakaa.. Pieni sepustus olisi varmasti paikallaan. Eli ensin vein koiran paalulle. Siinä koira syö hetken ja sitten alkaa kaahaaminen, ympyrään pyöriminen ja lisää kaahaamista. Vaikka jälki oli ehkä noin 70 askelta pitkä (ensikerralla paaaljon pidempi) niin se olisi pitänyt merkata..menin itse niin sekaisin kun koira ryysi kuin päätön kana, nameista jäi varmaan puolet metsään. Tottiksessa se syö halukkaasti namit, mutta jäljellä namit ei ole yhtään pop (kaahaus on sitävastoin on).  Että silleen.. No onneksi on pk-viesti keksitty..


Koska jäljestäminen sai aikaan päänsärkyä niin menin tokottamaan! Pitäähän hermoja saada lepuuttaa!!?? Ensin seuraamista. Pepun asennosta ei tietoa, mutta asenne oli kohdillaan ja etujalat näyttivät kivalta (askel oli korkea ja tanssiva). Otin vähän seisomista, yksi istuminen tuli, mutta onnistuneet seisomiset oli tosi täpäköitä. Jääviä en tee enää ilman apparia. Ruudussa Gimma oli jotenkin hakusessa. Juoksi ruutuun vähän laiskasti ( ) siis kyllähän se laukkasi ihan reippaasti, mutta yleensä sitä on vaikea pysäyttää kun se kaahaa niin sata lasissa.. Haki ensimmäisellä kerralla ruudun sisään, mutta vasemman etumerkin lähelle. Uudella käskyllä meni keskelle. Sitten eri suunnasta ja meni suoraan keskelle, mutta tykitys jäi uupumaan. Noudossa pureski luovutuksessa (otin sekä 650g:lla, että 1kg:lla). Metsku oli sitten Gimman mielestä aivan kauhea. Eihän se siitä ole koskaan "pitänyt", mutta noutanut kuitenkin nätisti. Nyt sen suuhun otto oli kauheeta ja se tippui suusta. Otin sitten ihan vaan pitoa ja jätin koiran metsku suuhun josta kutsuin sivulle. Ne onnistui kivasti. En kyllä tajua mistä tämä tuli. Olihan Gimman suu täynnä hiekkaa (märkä hiekkakenttä ja pallon mukana heikkaa tuli suuhun runsaasti) ja metskuun myös sitä heikkaa kertyi...mutta...ei sellaisen nyt pitäisi vaikuttaa. Kaketkin otin ne oli proot!! Koskaan ei ole olleet noin napakat vaihdot. Otin viisi vaihtoa eli lopetin istumiseen. Matkaa oli ehkä nelisen metriä. Omaan mielentilaan pitää kiinnittää kaukoissa huomiota, koska se vaikuttaa koiraan. Lisäksi haukuttelin Gimmaa ja se niin tykkää siitä. Palkkasin hyvästä rytmistä sekä yritin välttää saalishaukusta palkkausta. Gimman kanssa on niin kiva touhuta. Kentällä jossa treenattiin oli sirkus (sellainen kiertävä you know), välillä ne juoksutti ponia meidän "vieressä", lisäksi joku sirkustyypit tiiraili meidän tekemisiä ja lapsia oli tullut katsomaan paikan päälle. Eipä ne vaikuttaneet Gimman elämään, no se ei ole yllätys. Terapia tokotusta sanon minä!

16.4.2010

Ranska on kiinnostava kieli


Gimma on kotona kunnostautunut lukemalla ranskaa. Parina päivänä kotona on luettu aika moisella intohimolla...sohvalla. Mitäköhän Gimmalla on mielessä...? Voi voi, toivottavasti likasta ei nyt hirveetä lukutoukkaa tulisi. Ehkä toimeettomuuskin on vaikuttanut Gimman oman aktiviteetin hakuun..? Pieniä reenejä lukuunottamatta ei olla tehty sen kummallisempaa..paitsi olihan Gimma Väiskin ja Toukkiksen kanssa lenkillä. Kummatkin äijät lenkkeilivät hyvin Gimman kanssa (Gimma oli hihnassa), eikä ahdistelemista esiintynyt. Loppulenkistä sen sijaan neljä rhodesian ridgeback narttua hyökkäsi viereiseltä tallilta kun oltiin kävelemässä siitä ohi. Niina pysäytti tämän lauman niin tehokkaasti, että seisahtui minunkin vereni! Kumpa itsekin kykenisi tuollaiseen! Osa lähti samantien hiihtämään pois, mutta yksi yritti napata Toukkiksta naamasta mutta sain rempastua Toukkista ja häädettyä koiran iholta pois. Tuli mieleen, että Niina tarvitsisi ehdottomasti tämän paidan..



 


Tänään on toko-päivä. Gimman tokoon menen Toukkiksen kanssa vaan katselemaan ja Toukkis pääsee sitten omalla vuorollaan kunnolla touhuumaan. Koiranpäivä on peruttu meiltä juoksun takia eli ei päästä Tuomarinkartanolle esiintymään.. Onneksi muuta kivaa aktiviteettia on luvassa, meidät valittiin meinaan harjoituskoirakoksi metsäjälkikurssille. Toivottavasti ohjaaja pääsisi vähän irti kädettömyydestään ja sitä kautta innostuisi enemmän jälkeilystä. Ja kohtahan alkaa myös agiliito eli kaikkea mukavaa on tiedossa! Ja mikä tärkeitä tokottaminen pysyy kuvioissa..!

11.4.2010

Taas pyöräilemässä! Ja juoksu alkoi..


Isäntä vinkkasi minulla 5km päästä kotoa yhtä lenkkiä, mikä voisi sopia koiran kanssa pyöräilyyn. Kävin sen tänään Gimman kanssa katsomassa ja VAU! Tosi magee lenkki, puolessa välissä pääsee koiran uittamaan joten soveltuu lämpimämmälläkin juoksutettavaksi. Lisäksi melkein koko matka on kevyen liikenteen väylää niin siellä ei liiku autojakaan, ainoastaan hevosia. Tietenkin kesää kohti reitti varmaan saavuttaa liikkujien suosion, mutta ei meille ohittaminen ole sinänsä ongelma (hevosten ja autojen kohdalla vielä pysähdyn). Hienosti Gimma ohitti pihaltaan räkyttävän koiran vaikka se juoksi pitkän matkan meidän "vieressä" verkkoaidan toisella puolella.


Reitti oli noin 7,4km pitkä, josta Gimma juoksi vapaana 2,7km vapaana. Oli pakko päästää se vapaaksi kun metsätöiden takia tie oli vetelä enkä pystynyt keskittymään koiraan ja polkemiseen. Varmasti kevää kuluessa se tulee kuivumaan ja sitten se on pro-reitti. Ylämäkiä ja alamäkiä oli sopivasti. Harmi kun pyörän matkamittarista on johto poikki niin ei pääse seuraamaan keskinopeuksia yms. mitkä olisi ihan kiva tietää. No jos isäntä ei saa sitä kuntoon niin täytyy ostaa kokonaan uusi mittari vaikka tietokonepäässä ei olekaan vikaa.


Kaiken kukkuraksi kun päästiin autolle niin koira ei edes läähättänyt.. Vapaana ollessa yritin pyöräillä niin kovaa kuin pystyin (mutta ei se vauhti oikeasti kovin kovaa ollut vetelän alustan takia), mutta remmissä Gimma sai vain ravata. Olen jotenkin siinä käsityksessä, että ravi olisi parempi liikuntamuoto kuin laukka..???


Voi kökkö, veritippa löytyi lattialta ja juoksuhan sillä on.. No katsellaan, miten koiranpäivä esiintymisen kanssa käy yms.

10.4.2010

Pyöräilemässä


Nyt kun tiet ovat sulia niin pääsin kokeilemaan pyöräilemistä Gimman kanssa. Gimman oli aluksi vaikea tajuta, että haluan sen menevän oikean puolella, mutta ihme ja kumma se tajusi sen! Lenkki oli pituudeltaan 5,2km. Ensiksi ajattelin sen olevan ehkä liian pitkä, mutta pah, sopiva se oli. Koko matka oli asfalttia, mutta Gimma juoksi suurimman osan hiekalla tien sivussa. Täytyy pitää silmiä auki jos hiekkateitateitä löytyisi. Tarkoitus on saada koira (sekä emäntä! ) hyvää kuntoon niin on kiva aloittaa agilitykin, jotta ei ensimmäiseksi hyydytä kentälle..


Jotta ensimmäinen pyöräilylenkki ei ihan hehkuttamiseksi menisi niin.. Alussa Gimman oli vaikea tajuta, että tässä ei nyt kilpailla eikä vetäminen ole sallittua..no se meni perille.. Sitten orava veti tien poikki. Tuo lähti perään ja voitte kuvitella... ...minulla palo kiinni ja aika kovaa, asiasta keskusteltiin aika vakavasti. Tiukka ei tuli heti jos alkoi kyyläämään jotain elukoita. Onneksi ei tullut autoa, muuten olisi koira lihatehtaalla. Minullahan on hihna kädessä niin että pienestäkin nykäsystä se lähtee irti, itseäni en ala romuttamaan. Hallintaan täytyy taas kiinnittää erityishuomiota, nyt on lintuja tullut kuvioihin, lapsia pallopeleineen yms. Pääosin Gimma edelleen liikkuu ilman hihnaa, joten ei se hallinta ihan katastrofaalisella tasolla ole, mutta...ei ole tarpeeksi hyvä, koska tuollaisia tilanteita ei saa tulla. Autoja tuli myös pyörilessä vastaan, niiden kohdalla vielä pysähdyin, kuten vastaantulevien koirienkin. Ihmiset ohitettiin pysähtymättä. Noin puolessa välissä oli pysähdys, jolloin Gimma pääsi tarpeilleen. Ainostaan kerran ajoin koiraa päin, se oli melkein alkumatkasta. Vähän yllätti itseänikin kun alkoi kylkikarvat rahisemaan eturenkaaseen.. Oli Gimmakin vähän ihmeissään, mutta mitäs tuli pyörän eteen.. Mitään ei siis sattunut, tilanne oli vaan aika koominen...


Ulkona on aivan ihana ilma!

9.4.2010

Touko tokoilee!


Tänään oli Toukkiksen privaatti-ilta ja suunnattiin sitä viettämään ATD:n hallille. Ensin vähän perusasentoa, jonka Toukkis teki Toukkismaiseen tyyliin. Pätevä ja nopea miäs. Seuraamista pari askelta, osan tein ihan imuttamalla häiriön takia. Toivottavasti tähän saadaan vielä jatkossa neuvoja kun itse olen vähän käsi Toukkiksen kanssa. Sitten maahanmenoja, jotka ovat onnistuessaan nopeita. Olisi pitänyt vielä enemmän helpottaa reeniä, koska kaikki maahanmenot eivät olleet hyviä vaikka Toukkis sen osaa. Lopuksi luoksetulot x2, joissa Toukkis oli erinopea miäs. Ainoa mikä jäi hampaan koloon oli Toukkiksen jännittäminen. Joku oli tullut koulutuksiin koko perheen voimalla (mikä sinänsä on ok), mutta tämä lapsi raahasi mukanaan nukkea ja nuken koppaa, mikä pelotti Toukoa. Sitä piti pöhistä ja osa ajasta meni kun makuutin Toukoa ja syötin namia, jotta se rauhoittuisi. Siis selvennykseksi ei se mitään kilareita saanut, mutta selkeästi sen ilmeestä huomasi pelon. Reenien jälkeen Toukkis sai vielä huomiota osakseen mikä oli tosi hieno homma. Kyllä se siitä reipastuu, minä haluan uskoa siihen! Ensi kerralla vaan enemmän nameja mukaan, kun tällä kertaa ne loppui kesken. Sen vuoksi Toukkis sai riepotella Gimman patukkaa, mikä on käyttökelvottoman rajamailla..


Gimman kanssa olen tehnyt luoksetulon pysäyksiä ja nyt olen siinä vaiheessa, että kun kutsun koiraa niin se juoksee pari metriä ja stoppaa.. Nyt jätetään sitten nuo pysähdykset unholaan ja suoria luoksetuloja vain kuvioon. Toivottavasti tästä ei tule mitään master-luokan ongelmaa.. Tässä sitä nähdään kun ohjaaja on käsi ja ensimmäistä koiraa kouluttaa kunnolla niin ei ole mitään haisua tulevista ongelmista..

8.4.2010

Pääsiäisen touhuja, reenilöitä ja mali telakalle


Perjantaina Gimma pääsi viimoisia kertoja pellolle juoksentelemaan Reijo miehen kanssa (kohta siinä on järvi..). Kummatkin ottivat ilon irti tapahtumasta. Kuva saastetta siis..!


 


Hali



 


Tämän erän voiton vei Gimma



 


Reiskalla hyvä etumatka



 


Malin älykäs katse



 


I'm the winner!



 


Reiska esittää selkäkarvojaan..



 


Hyppyyy!



 


Harmi kun noista kuvista tulee noin kökköjä kun ne laittaa verkkoon..


Perjantaireenilöissä saatiin privaattiohjausta kun oli vain kaksi koirakkoa paikalla + plus ihanainen nöffipentu seuraneitinä! Täytyy sanoa, että täpäkkä tyttö kun oli ehtinyt omistajansa korvankin "raadella". Kaikki merkit siis osoittavat jo hyvää taipumusta tokokoiraksi.. Gimmalla otettiin hyppynoutoa, ensimmäistä kertaa sen elämässä! Ensimmäiset kerrat meni tosin pipariksi, hyppäsi yli ja otti kapulan, mutta kapula tippui takastulomatkalla. No sitten jätettiin Gimma kapula suussa esteen toiselle puolelle ja sieltä käsky..ja upposihan se sitten lopulta kaaliin. Sitten väliin ruutua. Kuumakalle mikä kuumakalle (sitä saa mitä tilaa vai mitä..? ).. Tosi tarkkana saa olla pysäytyksen kanssa, se on niin *elvetin nopea! Pari lähetystä taas noin 20m. Sitten pidettiin taukoa kun toinen koirakko otti seuraamista. Laitoin Gimman maahan ja käänsin selän sille...eiköhän tämä turveaivo lähde ihan satalasissa kiitämään......ruutuun... Oli siinä naurussa pidättelemistä...on ainakin asenne kohdillaan..tuli vaan mieleen, että mitäs kun pitäisi tuo merkille saada ennen ruutua niin siinähän on työnsarkaa konsanaan.. Sitten uudestaan hyppynouto ja sehän onnistui tosi nätisti! Sitten vielä avon hyppy perään ja sekin meni ihan täydellisenä. Itse pitää vaan muistaa antaa käsky "istu" eikä "iiistuu". Muutenkin täytyy itse miettiä miten käskyn ajoittaa, jotta en itse tyri liikettä. Sitten vielä kaukoja, osa meni tosi hyvin ei ongelmaa sitten taas tökkäsi (otettiin reilusti pitkältä matkalta ja läheltä). No reeniä enemmän niin kait se siitä sitten. Kuulemma ei kannata alkaa panikoimaa, että kyllä se siitä. Olen kyllä sitä mieltä, että mihin tahansa reeneihin "eksytään" niin se on suurimmilta osin minulle suunnattua. Tarvitsen älyttömästi tukea tekemisiini. Onneksi meillä on tosi kiva toko-porukka niin sitä sieltä saa tukea ja tottakai tuleehan sieltä hyviä koulutusneuvojakin. Erilaiset koirat ja ohjaajat avartavat myös omaa katsantokantaa. Lisäksi kun meidän kouluttaja on tuomari niin tulee myös puututtua herkästi ohjaajan virheisiin, jotka ovat myös tokossa arvostelun alla. Tämän viikon tokotreenit onkin sitten peruttu, joten Gimma saa vapaapäivän...ehkä...


Pääsiäinen meni mukavasti Naantalissa. Yhtenä iltana koirat saivat olla keskenään kun menimme viettämään iltaa. Tuloksena petivaatteet petareita myöten lattialla...oli tainnut olla hauskaa. Gimma järjesti myös itselleen samalla reissulla sitten sairaslomaa.. Ensin se ontui etujalkaansa (löi sen ilmeisti portaaseen) ja lisäksi sai kuorittua anturan välistä nahkaa irti. Jalka on onneksi kunnossa eli ei onneksi sen pahempaa, ontuminenkin hävisi päivässä. Antura on vielä auki, mutta ne on sellaisia pieniä juttuja...minä kun jo ehdin panikoida tavalliseen tapaani että jalka on poikki yms yms yms.. Olipa Gimma päässyt kerran äidinkin kanssa pihalle ja kuulemma oli ihan hyvin käyttäytynyt (tosin todisteita asiasta ei ole.. ). Hieno homma!


Touko pääsi nyt Toko1-kurssille, joten perjantaina on eka kerta tokoa Toukkis-Poukkiksen kanssa. Aivan mahtava juttu meidän vellihousun kannalta! Toukkis on nykyään sen verta arkajalka, että sen kanssa on hyvä yksin päästä eri tilanteisiin. Edelleen Touko siitä kiitollinen, että vaikka sitä jännittää (esim. täysinäinen jätesäkki tien laidalla) niin se pystyy itse menemään sen luo ja tutkimaan sen. Eli se pääsee yli asioista aika nopeasti. Toivottavasti kuitenkin jossain vaiheessa meillä olisi itsevarmempi Touko.


Toukon kanssa olen kotona reeninyt seuraamista. Olen ottanut ihan yhden askeleen tai sitten useamman (jossa pyrin palkaamaan kävelystä enkä pompottamisesta). Ihan pätevä miäs, siis aivan keskeneräinen mutta edistyy kivaa tahtia. Lisäsksi Touko osaa nyt jotenkuten luovuttaa kapulan sivulla eli sitä reenitään lisää. Paikallamakuu on Toukolle varmasti se vaikein liike tokossa, katsotaan jos sen alkeisreeniä pääsisi ottamaan kurssilla.


Gimman kanssa olen ottanut luoksetuloa kun tuo viereinen hiekkatie on nyt sula. Pääosin olen treeninyt sitä takapalkalla. Välillä homma menee hipsutteluksi, joka on varmaan vinkki, että ehkä tuo on jotain oppinut. Välillä olen lähtenyt juoksemaan ja kääntynyt käskyn kera niin olen saanut vauhtia liikkeeseen. Normi luoksetulokäskyä en käytä, koska sillä en saa Gimmaa pysähtymään se tulee niin vauhdilla kuitenkin. Parempikin ehkä, että näin alussa vauhti on hitaampaa jotta saan koiran pysähtymään ja tajuamaan liikkeen..? Tiedä häntä, tunteella mennään..