Pieniä iloja

Torstaina tuli illasta viestiä, että selkäkuvat ovat lausuntoa varten on kirjattu saapuneeksi. Tottakai hätäsenä menen omakoiraan, eikä siellä ole mitään laskua. No ystäväni google onneksi osasi kertoa, että selkälausuntoa ei voi maksaa etukäteen, koska lausunnon hinta määräytyy annettujen lausuntojen perusteella. Lasku toimitetaan kuvien lausumisen jälkeen postitse, mutta laskun voi maksaa myös omakoirassa. Eli odotus jatkukoon. :) Tästä aasinsiltaa pitkin kun kiivetään niin rehellisesti sanottuna en ymmärrä ihmisiä, jotka tällä hetkellä kuvaa yli kaksi vuotiaan koiran selän eikä lähetä kuvia Kenneliittoon. Miksi näin tehdään? Minun ei tulisi mieleenkään luottaa pelkän yhden eläinlääkärin mielipiteeseen (siis tarkoitan edelleen yli kaksi vuotiasta koiraa) vaan nimenomaan lähettää kuvat liittoon, jossa todellakin selkiä nähnyt ihminen sanoo mielipiteensä. Epäilen kovasti, että ovatko kaikki eläinlääkärit tarpeeksi päteviä antamaan selkälausuntoja? Lisäksi silloin kun kuvat ovat virallisia, koira on identifioitu eikä asiaa voida tuoda julki omistajan haluamalla/muistamalla tavalla. Vähän sama-asia olisi kun joku sanoisi (vai väittäisi ;) ), että hänen koirallansa on A:n lonkat, mutta ei lähetä kuvia liittoon. Edelleen tulee vaan mieleen kysymys miksi..? Jos sitten sattuu että Kennelliitosta tulee pommi vastaan niin sitten voi vielä konsuntoida selkäasiantuntijoita jatkohoidosta. Sitä varten olenkin pyytänyt klinikalta aina kuvat itselleni. Tai jos tulee jatkossa jotain tarvetta verrata eri ikäisiä kuvia niin sekin onnistuu.

Rakas Gee-tyttö

Samaan hengenvetoon en pysty ihan ymmärtämään saksanseisojien terveyspolitiikkaa. Jos tietokantaan ilmoittaa tietoja ja kertoo sallivansa niiden julkistamisen niin todetaan, ettei tuota sinun koiran pentuetta aiota käyttää jalostukseen niin ei tiedolla niin väliä ole. Siis mitä..? Eikö niitä linjoja voi kuitenkin joku käyttää niin ei siitä varmaan ole mitään haittaa jos omistaja ilmoittaa koiransa sairauksista.. Tietokannassa on muutenkin minusta suurena puutteena, ettei omistajien julkistamat tiedot näy kannassa (kuten käyttöbelgi.infossa). Muutenkin ihan koiranettiä selaamalla minusta on todella harmi, että saksanseisojilla kuvataan edelleen hirveästi vain lonkkia (etupäässä se suurinosa painosta on). Selän ja etupään kuvaus ei juuri tuo lisää hintaa kuville, joten ne voisi ottaa siinä samalla. En sitten tiedä olisiko tässä vain joku valistuksen paikka, varmaan osaksi kyse on puhtaasta tiedottomuudestakin. Mieleeni vain väistämättä tulee, että miltä ne seisojien selät sitten näyttävät.. Vain yksi lyhkäri on kuvattu selästä virallisesti viimevuonna. Se on mielestäni erittäin vähän.. Kuitenkin kun kuvatuissa on useampi yli kaksi vuotias koira.

Nämä terveysasiat kun tuppaa kuumentamaan tunteita niin tämä on tästä asiasta vain minun mielipiteeni. Itse pohjaan mielipiteeni siihen kuinka haluan harrastaa terveellä koiralla tai edes siihen, että minulle ostajana annetaan mahdollisimman paljon virallista tietoa yhdistelmästä josta olisin koiraa ottamassa. Lisätään vielä, että pentua ei ole tähän talouteen tulossa pariin vuoteen, mutta silti on kiinnostusta asiaan on pienimuotoisen harrastajan/puuhastelijan (tai miksi sitten halutaan minua kutsua) näkökulmasta. :)

Kovimpien pakkasien aikaan pidemmillä lenkeillä Gimma on saanut nutun niskaan
kun kyljessä ei ole vielä kunnon karvapeitettä..ja Gimma ei yhtään tykkää rievuista. :P
Tuo jäätynyt kohta nutussa on Toukon kuolaa. :)

Iltaisin olen mielenvirkistysnaksutellut kosketuskeppiin (eli lusikkaan :P ) pidempää kosketusta. Tällä tavoin ajattelin opettaa Gimmalle kurreliikettä. Vielä en tiedä hyödynnänkö tätä tokossa, mutta eihän se haittaa jos koira yhden "turhan" tempun osaa. :P Gimma oppii todella nopeasti nämä "astu johonkin", "koske johonkin", mutta se kesto.. Nyt sain kestoa kun vaan odotin vähän pidempään. Aluksi Gee tietty raivoisasti tökki lusikkaa, mutta kyllä sieltä alkoi tulla niitä pidempi toistoja, joita parhaani mukaan yritin palkata. Saas nähdä miten tästä sitten keston pidennys vielä onnistuu. Ihanaa kun Gimma oli innoissaan ja suu vaahdossa. Tietämättäänkin sitä katsoo koko ajan sillä silmällä, mutta siitä tulee suunnaton ilo kun näkee Geen nauttivan. <3 Väistämättä mielessä hiipii ajatus, mitä jos jossain on jotain vikaa? Mutta toisaalta, olen asiasta jutellut erittäin monien kanssa ja moni muukin on ollut sitä mieltä, että nyt elämän on jatkuttava. Jos ei tule mitään uutta ilmi niin näillä mennään ja täytyy vaan toivoa, että kaikki on hyvin.

Kaukoista olen uudelleen-ispiroitunut Instagramin kautta. :) Siellä oli eräs tosi kiva video, jossa koiraa "pidellään takaosasta kiinni" eli appari "auttaa" tarvittaessa koiran alas (=auttaa oikeassa liikeradassa).Tässä ei siis ole mitään pakottamista tehdä vaan pointtina on onnistuneiden toistojen lisääminen. Ainakin Gimmalle tuo näyttäisi parin kerran jälkeen sopivan ja sitä tehdään aina kun saadaan vaan avustaja (voi Mika parkaa ;) ).

Omasta elämästä sen verran, että gradua tehdään kuin viimeistä päivää. Kirjallisuustenttikin on kohta tulossa ja gradun täyspäiväinen tekeminen on tietenkin verottanut lukemista. Myönnän, olen laiska, mutta en jaksa enää päivän töitä paiskittua alkaa illalla lukemaan. Tai jos jaksan niin se on todella vähäistä. Tämä stressaaaaaa.. :( Nyt on siis juttu niin, että gradu valmistuu keväällä tai ei koskaan. Minä en jaksa tätä tilanteen venymistä enää. Onneksi Hanna on samassa vaiheessa niin vertaistuki on hyvin lähellä. Koulussakin on kivaa kun tauoilla on juttuseuraa ja pääsee ottamaan irtiottoja puurtamisen välissä.

Ainiin..FMBB aikataulut on julkaistu..

Valoa tunnelin päässä...??

Tässä on nyt tunteet menneet ylös alas..suurimmaksi osaksi sinne alas ja kovaa.. Gimma oireili voimakkaasti tässä välissä vaikka ja miten. Olin jo tulossa suoraan sanottuna hulluksi ja ehtisin jo ajattelemaan, että onkohan tuon koiran tien päässä.. :( Juostiin Tanjalla, juostiin lääkärillä..mistään ei tullut mitään selkeää vastausta. Varovasti ollaan tässä tokoiltu, mutta minulta meni tässä välissä täysin motivaatio kaikkeen harrastamiseen.. :(

Gimma siis alkaa olla pirteämpi, mutta kaikesta huolimatta halusin olla varma Gimman terveydestä. Niimpä tänään suunnattiin Mevettiin ja Gimman ranka kuvattiin sekä polvet tutkittiin. Konsultoin myös lääkäriä sterkasta ja näytin verikoetuloksia. Rangassa oli yksi piikki ehkä yhdessä kohtaa, mutta muuten selkä näytti lääkärin mielestä "erittäin hyvältä tuon ikäiseksi". Jäädään odottelemaan Kennelliiton lausuntoa, joka ei siis pitäisi olla mikään pommi. Lonkat lääkäri arvioi epävirallisesti edelleen A/A. Sitten polvitutkimus: aiemmin loukatussa polvessa lumpio nousee aavistuksen normaali enemmän telaurasta ulkosyrjälle. Kummatkin polvet ovat kuitenkin 0/0. Rauhoituksessa polvet kokeiltiin uudelleen: ei vetolaatikkoliikettä ( -> ristisiteet ehjät). Sterkkatikit tuntuvat edelleen mahassa selvästi, mahanpeitteet on kuulemma laitettu vahvemmalla langalla ja niiden sulaminen kestää (solmukohtien sulaminen voi kestää jopa puoli vuotta!). Siinä vaiheessa kun tikit eivät enää tunnu niin ei pitäsi olla enää mitään oireitakaan. Gimma on siis ollut mm. haluton hyppäämään minua vasten. Mahassa ei ole turvotusta tai merkkejä tulehduksesta. Verikoetuloksista taas tämä lääkäri oli sitä mieltä, että täysin normaalit tulokset tuollaiselle työkoiralle. Eli hän ei niistä ollut yhtään huolissaan, päinvastoin, täysin normaalit.

Nyt on suuri kivi vierinyt pois sydämeni päältä Gimman terveyden osalta, vaikka mitään suoraa vastausta ei tullut (paitsi tikkien suhteen, joka ainakin minun korvaani kuulostaa järkevältä!). Olen niin onnellinen, luusto on terve! Nyt ei tarvitse enää pohtia miltä rangassa näyttää. Kiitos ystäville, jotka olette jaksaneet minun päivittely ja tsempanneet. Jatkamme siis puuhailua ja Gimma pääseekin aloittamaan kuntoilun vetoilun merkeissä! Saamme jatkaa rakasta viestiharrastusta! Tokoilu jatkuu hyvillä mielin! Me saadaan jatkaa harrastamista ja kilpailemista. <3 Huomenna haen kattokaiteet autoot, joten päästään kelkkailemaan vähän kauemmaskin. Eiköhän tämä tästä..? En tunhaan todennut hallilla Gimmalle eilen, että kyllä me tästä selvitään.. <3

Kännikala

Raskaita päiviä

Maanantaina kävin Gimman kanssa ATD:n treeneissä. Gimma oli edelleen vaisu ja apaattinen. Huoli kasvoi ja kiikutin Geen uudelleen leikanneelle lääkärille Sopulitien eläinlääkäriasemalle. Täytyy sanoa, että olen enemmän kuin tyytyväinen kyseiseen paikkaan. Lääkäri oli ihana, ei mikään vähättelevä (niitäkin on valitettavasti nähty) ja otti todella asian tosissaan. Parin päivän kipulääkekuuri ei tehonnut Gimmaan, joten lääkäri epäili jotain hormooniperäistä ongelmaa. Leikkaus on saattanut laukaista valeraskauden ja pitihän Gimmalla juoksu ollakin joskus helmikuun paikkeilla. Gimmalle aloitettiin Galastop-kuuri (tällä poissuljetaan hormooniperäiset ongelmat) ja otettiin verikoe. Verikokeen tulokset tulivat tänään ja niistä selvisi hematokriitin todella korkea arvo eli Gimma on liian kuiva. Nyt alkoi juottaminen, eli litra päivässä tullaan lisämään nestettä ruuan joukkoon. Jos viikossa ei tapahdu mitään muutosta Gimman yleistilassa niin uudestaan klinikalle. Saan tulokset vielä postitse kotiin ja niin pääsen niitä vielä itse katselemaan. Meni varmaan jotain siinä paniikissa ihan ohitekin niin kiva niitä rauhassa tutkia. Kysyin tietty vielä, että mites treenaaminen. Treenata saa, jos koira on halukas.

Toivottavasti tässä olisi nyt syy eikä missään muualla.. Ei ole kyllä stressitasot olleet vähän aikaan näin korkealla. :(

Pientä reenin tynkää pitkän tauon jälkeen

Nyt on aika aktivoitua. Kotona ollaan tehty vähän kaukoja ja muuta pientä, mutta nyt sitä alkaa kaipaamaan jo kunnon treenejä. Gimma on kuitenkin tarkoitus huollattaa vielä lähiaikoja, koska minusta vaikuttaa, että sillä jotain jumeja voisi olla. Parin viikon päästä me mennään johonkin näyttelytuomareiden koulutukseen. Lupasin tulla jos pääsen sitä ennen reenimään. Reenilupa irtosi ja näin Gee pääsee näyttelytuomarikoulutukseen. Hyvää harjoitusta..sitä ei tiedä jos vielä joutuu uusiksi areenoja kiertämään.. :D

Tänään oltiin treenaaamassa Riikan kanssa Kannelmäessä. Gimma höntsäsi vain seuruuta, kaukoja ja teki vähän merkkiä. Seuruussa Gimma oli ihan pätevä. Kaukoissa lähti taas pakki päälle. On pakki vaan välillä todella herkässä. Lopuksi merkkiä. Innoissaan Gee sinne singahti, jopa niin innoissaan että ensiksi meni vähän ohitse. :D ...Mutta joku fiiliksestä puuttui..pakko se jossain hoidattaa, etten ala nyt kehittelemään itse mitään päässäni.. :/

Lisäsin muuten tuohon sivupalkkiin pk-treenilaskurin. Tällä tavoin pystyy vähän seuraamaan metsäreenien määrää. :)

Tulevan kauden suunnittelua

Gimman haavat alkaa jo olemaan aika hyvässä kunnossa. Uutena vuotena Niina ja Väinö oli täällä kylässä. Gimma pääsi viikonloppuna ensimmäiselle kunnon lenkille vapaana juoksemaan. Törmäily on edelleen kiellettyä, mutta annetaan nyt toisen mennä kun elukkalääkäri siihen luvan antoi. Leikkauksesta on nyt kulunut reilut 2,5vk ja tikithän poistettiin jo viimeperjantaina. Touko tuli yllättävän hyvin toimeen Väinön kanssa, harmittaa kun lintukoirat eivät päässeet keskenään lenksulle.. :)

Vatsa näyttää todella hyvältä, kohta karvatkin on kasvaneet takaisin. :)

Vatsa eilen

Vatsa vielä lähempää eilen

Kylki eilen

Nyt olisi ajatuksena aloittaa tokoilu ja viesteily vähitellen. Itse olen vähän kaavaillut esineruutuiluakin.. Nythän on hyvää aikaa puuhastella kun lunta ei ole tullut! Vähän pk-kisakalenteriakin ollaan katottu ja todella huonoon saumaan sattuu tällä hetkellä ainoa kalenterissa oleva Etelä-Suomen koe eli Raision koe. :( Se olisi vielä kaiken kukkuraksi rajoittamaton, mutta se olisi päivää ennen FMBB-kisojen avajaisia.. Nyt olen vähän siinä ajatuksessa, että en uskalla sinne Gimmaa ilmoittaa. Lähinnä loukkaantumisriski pelottaa.. Ei siinä tarvitse kuin tassuhaava tulla niin ei sitä enää tuossa ajassa parannella..

Riikan kanssa ollaan vähän suunniteltu toko-kokeiluja. Keväälle on hyvä saada alle vähän kokeiluja niin näkee vähän tokoreenienkin suunnan. Nyt pitäisi vaan laittaa suunnitelmat toteen ja aloittaa reenailu! :)