28.8.2011

Voiko yksi epäonnistuminen pilata kaiken?? Ahdistaa... :(

Aloitetaan positiivisista jutuista, ravintola Olo oli aivan mahtava! Neljän ruokalajin illallinen olikin yhdeksän ruokalajin illallinen. Pientilojen viinipaketti oli myös aivan mahtava. Ja ilta oli mahtava. :)


Rutinat koskee onnistuneita ja epäonnistuneita treenejä. Taas tehtiin siis tunnaria viikonloppuna Mikan kanssa. Perjantai-illalla hyvä toisto. Mulla oli iltaruoka mukana, toisella käskyllä lähti kun kuppi häiritsi niin paljon. Gimma on ollut siis nyt kovin ahne ja ruoka oli jo aika kova juttu selän takana. Löyti oman (haisti ensin väärää, siirtyi seuraavalle nappasi sen) ja toi sen. Sunnuntaina seuraava toisto. Kaikki kosahti.. Päätettiin mennä etupihalle asfaltille. Mika varotti jo, että onko kannattavaa lähteä kupin kanssa. No otin idioottina kupin ja pihalle. Lähti taas vasta tokalla käskyllä (kuppi oli seläntakana), alkoi hullu maistelu..ja alkoi tuomaa ihan mitä sattuu minulle.. Paloi käämi ja karjasin, että voisi keskittyä vähän.. Hyvä minä! :( Sitten naapuri tuli ja ajoi moottipyöränsä meidän välille (siis Gimma kapuloilla paineessa ja moottoripyörä meidän välissä). Siinä hän sitä kaasutteli, tässä vaiheessa alkoi homma olla jo aika marinoitunut. No siirtihän naapuri pyöränsä pois kun oli siinä aikansa kaasutellut, mutta Gimma oli aika pahassa jumissa. Ei auttanut muuta kuin yksi piiloon. Haisteli pitkään löyti, ei uskaltanut ottaa sitä suuhun jolloin kannustin ja sain palkattua. Hitto kun *ituttaa suomeksi ja niin paljon!!! Ihan liian paljon ihan idiootteja virheitä minulta! Miksi otin ruuan kun tiesin koiran olevan ahne? Miksi menin etupihalle kun siihen voi tulla palloilemaan ketä vaan (tosin häiriö on vaan hyvästä ja ei aina saisi treenata samalla paikalla, mutta tuo moottoripyörä hässäkkä oli tuossa tilanteessa aivan liikaa)? Miksi, miksi, miksi.... 


Tänään päivällä mentiin pihalle. Otettiin perusasentoja, metallia ja ruutua. Perusasennot meni pääosin hyvin. Metallilla palkkailin otteesta ja nopeesti tuonnista. Osasin ilmeisesti homman hyvin, koska ote tiukentui ja vauhti oli hyvä treenien päätteeksi. Sitten ruutua. Häiriötä oli taas (vieras koira, lapsia, leluja yms.), mutta hienosti Gee meni ruutuun vaikka kyllä ehti matkalla katsahtaa häiriöitä. Jokainen toisto oli hyvä ja lopuksi palkkailin paikallaan pysymisestä ja sitten loppuosa, joka oli myös hyvä. Vähän lopuksi myös seuraamista, jossa huomauttelin jos pylly aukesi liikaa. Pätevä likka kokonaisuudessaan.


Lopuksi tunnari ennen lähtöä, otettiin yhden piilotus. Sitten rivi, sinkosi johonkin kyttäämään ja käskin siitä takaisin. Uusi lähetys ja alkoi hullu maistelu!! :( Sitten vieraat kasaan ja piiloitettiin vaan yhtä. En tiedä, kosahtiko tämä tässä sitten nyt... :(((( Vähän piilotellaan nyt viikolla omaa ja jos viikonloppuna saadaan Minna Ninjan ja Jullen kanssa kylään niin otetaan tunnaria liikkuroituna. Voi elämän kevät ja *ittujen takatalvi.. :((((


Lisäksi isäntä lähtee nyt tiistaina kohti pohjoista ja kun palaan kotiin niin se odottaa siellä tyhjänä. :( No onneksi viikonlopuiksi on touhua tarjolla. Toivottavasti kotiin tulee paljon lintuja. Gimma on kyllä varmasti pettynyt kun ei päässyt wannabe-lintukoirana pohjoseen. :)

6 kommenttia:

  1. Hengitä, epäonnistumiset kuuluu aina välillä asiaan. Rauhassa objektiivinen analysointi, toimintasuunnitelman teko ja toteutus. En tiedä, onko montaakaan koiraa, joilla ei olisi ollut joskus tunnarissa ongelmia.

    Häntä pystyyn, haasteet on tehty voitettaviksi! :)

    VastaaPoista
  2. Niin kait se pitää tehdä, *ituttaa vaan niin rankasti... :(

    VastaaPoista
  3. Elä huoli - mä voisin melkein kirjoittaa romaanin tuonkaltaisista "onnistuneista" treeneistä. :)

    Siskonsa Gootti on tän kesän aikana tajunnut myöskin linnut, viimeisen kk aikana se on ihan itse välkkynä ;) malinuaana tajunnut missä ne tirpat lenkkipolulla pitää majaansa - kerpele. Korvat ja häntä törössä se sinne puskaan sinkoaa ja sitten onkin hetken aikaa häppeninkiä, vielä ei ole onneksi yhtäkään saanut napattua..

    VastaaPoista
  4. Mä niin tiedän Eeva.. Mutta lopussa aina kiitos seisoo ja ahkera treenaaminen palkitaan! Mille ne onnistumiset tuntuiskaan, jos kaiken sais ostaa kaupasta halpahalin hintaan. ;)

    VastaaPoista
  5. Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu, vaikka tympeitähän takapakit aina on. Etenkin niinkin herkän liikkeen kuin tunnari, kanssa :P

    Minusta teiän blogin slogani sopii tähän hyvin: Et ole epäonnistunut niin kauan kuin yrität :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos tsempeistä kaikille.

    Jenni; Hauskaa miten Gootti ja Gimma ovat niin samanlaisia vaikka ovat aivan eri ympäristössä ovat eläneet. :)

    Minna; Totta! Paljon on saatu "ilmaiseksi" niin hyvä, että joskus joutuu itsekin koetukselle.

    Heta; Vielä löytyy yritystä, eli ei olla epäonnistuttu.. :] Positiivisuus on...hyvä juttu.. ;)

    VastaaPoista