4.3.2010

Gimma on ottanut mallia tokokoirista...


Näin on käynyt. Nykyään sitten noudon luovutuksetkin tulee suoraan sivulle.. Minä en tajua mistä se sen on keksinyt, mutta ei kait siitä haittaa ole. Eipähän mene "ylimääräisiä" pisteitä tokossa kun on vähemmän mokattavaa. Tuo oppi niin nopeasti silloin tulemaan eteen istumaan, että tuskin uudella käskyllä sen opettamiseen menee paljoakaan aikaa.


Noudoissa ollaan pisteessä ö. Jostain kumman syystä tuo hyppää kapulan päälle ja mikäs siinä kun on liukas alusta niin pääsee oikein toteuttamaan itseään. Täytyy varmaan appari ottaa pitämään kapulaa, jotta näin ei pääsisi käymään. Kokeilen tänään vielä kilosella onko kapulan painolla vaikutusta. Lisäksi sivulla tuo pyörittää kapulaa suussa (toivottavasti tämä ei ole tullut nyt jäädäkseen, ennen tätä ongelmaa ei ollut). Olen puuttunut siihen puhtaahti kieltämällä, katsellaan auttaako. Ruutua en ole reeninyt, sen tilasta ei ole mitään haisua. Jos se kuitenkin on niin karmeassa tilassa kuin pari viikkoa sitten niin lähden sitä opettamaan samalla tavalla uusiksi. Ei voi sitten kuin todeta, että johonkin se meidän tosi upea ruutu hävisi.. Seuraamista olen ottanut isännän katsoessa. Poikittamiseen tehosi parhaiten lumilapio, jolla sain hyvin korjattua tuota..mahto taas naapurit ihmetellä minun touhua.. Lisäksi ollaan reenitty kiertämistä kaljalaatikolla kun sitä oli agissa viime kerralla. Välillä patukka on laatikon takana, välillä minulla ja hyvin tuo tuntuu juonen jo tajuavan!


Toukokin on päässyt tokoilemaan ja ajattelin asettaa sille tavoitteen ALO-startille ensi vuoden puolelle, ehkä kesälle. Eiköhän tuo siihen mennessä tuo ole hieman asettunut. Tekemisen intoa on vaikka muille jakaa, mutta keskittymiskykyä ehkä kymmesosa siitä. Olen ottanut ihan parin askeleen seuraamista josta palkka. Pidemmällä matkalla se irtoaa liikaa ja hihnapakotteella sitä en saa paikalleen. Toukkis kun ei osaa reagoida oikein tuon tyyppiseen pakotteeseen. Opin mielestäni kivasti koirien kouluttamisesta kun on kaksi niin erilaista koiraa näpeissä.


Koulu on häirinnyt reenimistä ihan hirveästi. Iltasella pyrin ottamaan tottiksia jos vain aikaa on. Onneksi ensi viikolla väliviikko (ja tenttejä..) niin ehtii reeniä enemmän. Isäntä lähti kelkkailemaan, joten olen koko viikonlopun yksinhuoltajana. Siinä on työtä kun noita kahta ei voi pitää yhdessä vapaana. Meno yltyy liiaksi ja tassut eivät vielä kestä sitä.


Kiitos taas onnitteluista. Vaikka pisteet antaa ymmärtää, että tulos olisi ollut "lähes täydellinen" ykkönen niin paaaljon on vielä tekemistä. Mitä itsessäni huomasin niin voisin tosiaan ennen valmis-nyökkäystä katsoa koiraan, että koirakin on valmis. Eikä vain sutia ihan koomassa eteenpäin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti