Tänään mentiin aamusta aksaamaan. Gimma sai lihapullia ja FunBall:n matkaan (nyt ei vedetä mitään). Oli taas niin antoisat treenit. Maailman parasta on se, että ollaan löydetty treenikaveri jolla on samantyyppinen ajatusmaailma. Ja jonka kanssa on kiva saada kuningasideoita. :D Yksi kuningasideoista on nyt kaaret. Gimma saa ne luvan opetella. :) Meidän hallilla on yhdet itsetehdyt maxi-kaaret niin enköhän saa Mikankin sellaiset tekemään (otan ne Seinäjoelle sitten matkaan). Eivät näyttäneet meinaan todellakaan monimutkaisilta. Ne oli tosi kevyet eli helpot kantaa mukana treeneissä. Niillä saadaan sitten treenattua sekä ylösnousuja sekä laskuja, jotta saadaan Gimmalle vahvistettua suoruutta. Lopuksi tehtiin vielä puomia idealla, että jään jälkeen ja Hanna palkkaa. Hetsasin lähdössä ja jäin sinne paikoilleen (Gimma tiesi Hannalla olevasta pallosta). Pari kertaa taisi ampua läpi, mutta sen jälkeen ihan loistavat toistot. Seuraavaksi otetaan putki mukaan ja eiköhän itsenäinen puomi ala syntymään. :) Gimmalla on meinaan vähän sitä ongelmaa, että jos jään jälkeen niin se ei etene reippaasti vaan jää katsomaan minua. Olen sitä vielä vahvistanut idiootisti. Esim. jos Gimma on mennyt väärän kontaktin niin olen käskenyt sen pois, pitäisi vaan antaa tehdä se loppuun asti (ja jättää palkkaamatta). Ennen puomitreenejä treenattiin kuitenkin hallissa valmiina olevaa rataa vähän muokaten sitä makseille sopivammaksi. Taas videoitiin tekemisiämme, mutta osa on niin julkaisukelvotonta materiaalia. Suomeksi olen kuin löysä paska (pelkään ohjata Gimmaa) ja yllättäen se sinkoaa sinne minkä parhaaksi näkee. Sitten tyhmänä totean Hannalle, että kuin se noin.... Että ihminen osaa olla tyhmä! :/ Onneksi on videokamera, joka on niin karu treeniväline! Tehtiin putki-puomi -erottelua ja leijeröintiä. Putki-puomi -erottelussa tärkeää oli kunnon haltuunotto ja muistaa oma käsi. Leijeröinnissä Gimmalla ei taas ollut oikeastaan mitään ongelmaa. Gimma oli hyvin kuulolla, mutta loppua kohti se alkoi väsyä, jolloin rimojakin tippui. Ensi kerralla voisi laittaa vaikka munakellon päälle niin ei vahingossa treenaisi liian pitkään. Saatiin taas purtavaa ja kivaa oli kuulla myös Hannalta, että meidän tekeminen on hurjasti kehittynyt viimesyksystä. :)
Kotimatkalla kävin ostamassa Kalkvitaa koirille. Kotiin päästyäni Toukkis pääsi taas kolmen kilsan hiihtolenksulle. On muuten uudet sukset aika kivat!
Illalla oli Jessica Svanljungin tokokoulutus. Jessican koulutuksissa ei olla ennen oltukaan, mutta odotukset oli kovat kuulopuheiden perusteella. Paljon tuli pientä huomiota, mm. kokeessa tarkista, että perusasento on suora => lähtö näyttää harmoonisemmalta, mieti mitä treenaat ja puutu siihen (tämä ei toteudu yhtään meillä, ainakaan tuo kunnollinen miettiminen) yms.. Meille valitsin liikkeiksi seuraamisen ja tunnarin. Seuraamista vähän mietin, mutta kun se on ongelma niin nyt oli hyvä tilaisuus kysyä taas kerran neuvoa ja ihan vieraalta ihmiseltä. :) Ensin tehtiin pätkä seuraamista, jonka Jessica katsoi (kerroi kyllä etukäteen ongelman olevan painamisessa ja poikittamisessa). Seuraamisessa ei Jessican mukaan tarvita palloa (ainakaan tällä hetkellä), se tuo aivan turhaa lisäkiihkoa koiralle, jolla on jo motivaatio enemmän kuin kohdallaan. Jessican mukaan Gimma on valmiina sinkoamaan vaikka kuuhun jos niin sille sanon. :) Palkkausta siis namilla, namit oikeaan käteen ja palkka siitä vasenpaan käteen selän takaa. Heti jos koira lähtee painamaan niin pysähdys ja rauhallinen kehu. Liikkeillelähdöissä turhaa sanon kimeästi "sivu" (en ole tätä tehnyt mitenkään tahallaan) vaan sanon laimeasti vähän plaah-kuinka-tylsää -asenteella "sivu". Gimma siirsi jo tällä treenillä asentoaan taaksepäin! :O Jessican mukaan seuraaminen näyttää varsin hyvältä, että hän ei lähtisi sitä enää uudestaan opettamaan. Jessica oli ensimmäinen, joka lähti työstämään seuraamista muille metodeilla kuin pakotteilla. Ei sillä, että pakotteissa olisi mitään pahaa, mutta Gimmalla ne sai aikaan vielä enemmän painamista ja puskemista. Siitä oikein puski läpi -kyllä Gimma osaa -asenne-, joka esim. BH:ssa näkyi enemmän kuin paljon. Puhetta oli myös kädestäni ja Jessican mielestä käsi ei vaan mahdu minun koiran väliin. Tuomareiden tulisi tämä ymmärtää, koska Gimma on iso ja minä pieni. Sitten tunnaria. Jessica oli sitä mieltä, että tunnarissa ei kannata lähteä kieltämään vaan paineettomasti tehdä haisteluharjoituksia (tästä olen samaa mieltä). Vähän skeptisesti ajattelin Jessican ideaa kun nähtiin toisen koirakon sillä tavalla tunnaria harjoittelevan, mutta päätin taas kokeilla. Mentiin istumaan maahan kapuloiden lähelle, koira makaamaan maahan. Koiralle voi laittaa vaikka nameja reilun kourallisen etujalkojen väliin jotta se saa ne siitä syödä. Koira laitetaan taas rauhallisella äänensävyllä etsimään kapulaa ja jos se löytää sen niin saa tulla ja räkästä sen syliin (miten sen nyt tuokaan). Jos koira tyrii niin rauhallinen "höpöhöpö" tms. ja koira takaisin maahan makamaan. Siitä sitten taas päästetään uudestaan haistelemaan. Minä olin tosi yllättynyt, että Gimma ei ottanut minusta ainakaan paljoa painetta (vaikka ei siitä EI ei EIIIII -kerrasta ;) olekaan pitkä aika). Tällä metodilla voidaan koiran matkaa kapuloille lähteä kasvattamaan, mutta itse voi olla valvona henkilönä kapuloilla. Tämä kuulosti varsin hyvältä ja voidaan tehdä myös niitä Ansun oppeja tässä sivussa. En usko, että nämä eri metodit sekoittavat mitenkään koiraa. Varsin hyödyllinen koulutuskerta! Varpaassa jäässä, mutta hyvällä mielellä kotiin. Olen taas kerran niin tyytyväinen Gimmaan, sitä ei kiinnostanut hallissa liikkuvat trukit, kolahdukset, humina tms. Gimma on kyllä niin helppo, ei tarvitse miettiä että miten se suhtautuu uusiin ympyröihin. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti