Siinä ehkä kiteytyy tämän hetken mietteet. Pöhinää, pöhinää, pöhinää... Nyt otin käyttöön käskyn "mennään" ja se tarkoittaa, ettei jäädä märehtimään tilannetta. Kaikista pöhinäpitoisinta on pimeällä. Jos toisia koiria on mukana niin sitten ei pöhistä, joko hakee niistä turvaa tai sitten mielenkiinto on muussa kuin pöhinässä (tai sitten kumpaakin). Myös sateessa pöhistään erittäin vähän tai ei ollenkaan.. Jos tämä joskus menisi ohitse...niitä aikoja odotellessa... :/
Sitten opeteltiin sivulletuloa eri kulmista ja opetin tuon kiertämään. Muutaman kerran näytin ja homma pelittää ainakin jollain tasolla (palattiin seinän viereen jatkamaan tätä harjoitusta). Ihan suoraan edestä tulemisessa on hiottavaa. Tätä treeniä jatketaan.
Naantalissa kävin useaan otteeseen juoksuttamassa Gimmaa. Kivasti tytsy kuunteli, paitsi pari kertaa pääsin piiloon. Silloin tuli jalkoihin vauhtia. :)
Takaisin Naantalista tultiin junalla. Matka meni tosi hyvin, mitä nyt jos ihmisiä tuli niin sitä piti nousta iloitsemaan, mutta muuten nukuttiin tai syötiin luuta. Tuo on ilmiömäinen rauhoittumaan (tai ainakin minun mielestä).
Tarkkaavaisena alkumatkasta
Joskus matkustaminen voi väsyttää pienen kulkijan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti