Kasa kirjaimia..joista ehkä lopputuloksen kannalta tärkeimmät...TVA ja ROP!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Ristus mikä reissu.. Aamulla oli aikainen lähtö Harjavaltaan. Sysi aloitti kehässä ensiksi. Parkkeerasimme itsemme kehän viereen penkeille. Siinä koirat saivat levätä, eikä tarvinnut pelätä autossa paahtumista. Sysillä meni tosi hienosti, erittäin hyvä tuli. Olin niin onnellinen Hannan ja Sysin puolesta. Taputukset vaan raikoi ja tottakai piti halata Hannaa. Niin hienoa! Jännitys kuitenkin kasvoi, koska tervut menivät grotskujen jäljeen ja hoota alkoi näkymään.. Hanna vaan lauloi iloisena:

No ei mitään, me otettiin kehän laidalla aurinkoa ja nautittiin ihanasta kesäkelistä. Malit alkoi ja kehään astui ensin yksi käyttömalinarttupentu, joka sai KP:n. Tässä vaiheessa oltiin ihan fiiliksissä, annettiin äänen ja taputuksien raikaa kehän laidalla. Gimman tullessa vuoroon luokassa oli kaksi muutakin narttua. Oltiin siinä kehässä ensin kaikki, tuomari kopeloi tässä vaiheessa koirat ja katsoi hampaat. Sitten yksitellen taidettiin juosta kehä ympäri ja edestakaisin tuomarin edessä (pahoittelut jos muistan väärin jotain, olin jo niin soseessa tässä vaiheessa). Gimma juoksi ja seisoi nätisti tuomarin edessä. Aloin kuunnella arvostelua "..excellent..excellent..excellent..". Meinasin jo pyörtyä, itkeä..vaikka mitä. Ajattelin että nyt se tulee, Gimmasta tulee TVA! Kehäsihteeri ojentaa meille punaisen nauhan, alan kiljumaan ja juoksen halaamaan Hannaa. Muistan vaan, että halaan Hannaa kiljutaan yhdessä, Gimma ja Sysi haukkuu yhteen ääneen. Siinä vaiheessa taidettiin kaikki narttujen omistajat pyytää kehään ja juoksutus jatkui (mä itken täällä kotona tätä kirjoittaessa, kädet tärisee...Hanna voi niin vaan kuvitella paikanpäällä olleena tilanteen). Tässä vaiheessa vaihdetaan vielä koirien järjestystä kehässä, me oltiin viimeisenä (numerojärkkä) ja nyt meidät siirrettiin ensimmäiseksi juoksijaksi. Juoksutus jatkuu.. Meille ojennetaan vaaleanpunainen nauha ja Gimma on PN1. Kehäsihteerikin kysyy että pysynkö tolpillani... Sitten paras uros tulee kehään ja kehää kierretaan kahdestaan. Tuomari vielä vertailee koiria keskenään ja ojentaa meillä ROP-ruusukkeen ja kehäsihteeri tulee kysymään saammeko vastaanottaa sertiä. Kättelen tuomaria, VSP:n omistajaa ja Hanna huutaa ja minä olen sekaisin ja vielä  mitä... Kehäsihteeri vielä huutaa lopuksi "Ja koirasta tulee tottelevaisuusvalio!". Paikalla olevat taputtavat (ja taas valuvat kyyneleet täällä koneen toisella puolella..).

"In excellent condition for 4 years. Typical head with female expression and excellent pigmentation. Elegant neck, well-developed body in good balance. Good angulation with energetic movement. Nice temperament. Excellent ring training and handling."

AVO ERI, AVK1, SA, PN1, ROP, SERT.

Gimman paperista puuttuu koiran käyttäytymisen arvioiminen, mutta eiköhän se tuloksesta käy ilmi, että ilmeisen luoksepäästävä se on. :)

Kuva heti kehän jälkeen... Minulla on tuubitoppi, en ollut alastomana kehässä.. :D

Uusi kuva kera pokaalien, onneksi ymmärrettiin hakea ne siinä sekavassa mielentilassa!

Sitten seuraavaksi soikin päässä:

Minulla on nyt TVA!! En oikein voi vieläkään uskoa asiaa, tärisen edes ajatuksesta. Ja tämä kaikki päälle on vielä niin uskomattoman upea asia!! Gimma yllättää minut AINA! Minä niin rakastan tuota koiraa! Jos joku olisi joskus sanonut, että Gimmasta tulee valio olisin käskenyt lopettaa *askanpuhumisen. Se on nyt valio, se osaa käyttäytyä. Gimma on vaan niin hieno koira, että minulla on suuri ilo omistaa se. Gimma on niin hieno koira, että voin täällä itkeä ja olla niin helvetin onnellinen. Olen niin onnellinen, että sain Salmisilta näin hienon koiran. Koiran joka on täyttänyt kaikki odotukseni, ihan vain olemalla oma itsensä. Kaikki muu kruunaa asiaa. Mikään ei voita sitä asiaa, että Gimman kanssa helppo elää. Voin luottaa siihen, se on kuin ajatukseni. Gimma <3

ME <3

Kehän jälkeen ajettiin Raumalle. Syötiin ja etsittiin pk-kenttä, jossa itseasissa olin katsomassa RM-tokoja Gimman ollessa nuori. Hanna näytti taas eteenmenopalloa ja me odotettiin vienti piilossa. Seuraaminen oli karmeaa. Mistään paketista ei ole tietoa, on tieto vaan koirasta, joka ei keskity kun seuraavaksi on noudot ja sitten on eteenmeno.. Jep jep.. Hypyssä Gimma hyppää hyvin, mutta kiertää takaisin. Minulla palaa käpy, ensimmäistä kertaa ever tekee sen ja kiertää myös A:n. Tässä vaiheessa otan vielä kummatkin uusiksi ja nyt Gimma tekee kunnolla. Voi kiesus..ei mene hyvin, tätä se ei ole koskaan aiemmin tehnyt.. :( No sitten eteenmenoon ja se menee hyvin...mutta... Gimma tulee luokseni valkoinen pallo suussa joka on täysin punainen! Verta vaan lentää suusta koiran läähättäessä..mun kädet on veressä, treeniliivi on veressä.. Aivan kauheaa ja kun katsomme noutokapulaa niin sekin on veressä. Olin jo lähdössä lääkäriin, mutta Hanna tyynnytteli ja menimme autolla. Annoin koiralle ruuan (joka oli onneksi jäässä) ja verenvuoto tyrehtyi suurimmilta osin. Gimma oli purrut kieleensä (on se ennenkin, mutta ei noin pahasti!). :( Onneksi vuoto tyrehtyi. Illalla mentiin jonkun järven rantaan ja otettiin skumppaa. Fiilis oli jotain käsittämätöntä! Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!

Sunnuntaina Sysi sai taas EH:n. Meillä on hienot koirat! Sitten kiidettiin autolla kotiin. Oli meillä niin tunteikas viikonloppu, että vieläkin kotona vaan onnen kyyneleet valuvat! Kiitos Hanna kaikesta. <3 Kiitos kaikille muillekin onnittelijoille!