Hohhoijaa..

Eilen Gimman kanssa istumisharkkoja liikkeestä. Isäntä naksutteli. Gimma oli selkeästi päätättänyt, että hän ei halua istua parketille.. Eteisen matolle istumiset sujuivat paremmin, tosin hitaita ne on.. No ei muutakuin taaksepäin harjoituksissa ja parketillakin on istuttava. Onnistuneita suorituksia onneksi tuli tämän jälkeen. Ei jäänyt tästä järin hyvän fiilis.

Illalla mentiin pellolle leikkimään pallolla, mukana tällä kertaa "se toinen narupallo". Gimma ei vaan tykkää siitä, ei vaikka yritän.. Se noutaa sen, pitää sen suussa (taistelee inan), eli on aika passiivinen. Mä en tajua, miten yksi narupallo voi vaikuttaa noin koiraan. Se pallo on pehmeämpi ja märkänä muuttuu liukkaammaksi eli sen saa nykäsyllä vedettyä suusta pois (plopsahta kuin plussapallo).

Tänään päivälenkillä oli toinen pallo mukana ja oli ihan eri ääni kellossa. Mikäs sen parempaa liikuntaa kun hangessa juoksu pallon perässä. Tänään ei mennä lähikentälle reenimään kun isäntä ryösti auton. Tänään ajattelin pitää ihan vapiksen Gimmalle, ehkä huomennakin (jos maltan). Pellolla voidaan tehdä jotain pientä pallon heittelyn ohella, mutta ei muuta.. Ainiin ja Gimma on keksinyt uuden harrastuksen.. Kun se löytää pellolta jotain suuhun (eli keppi tai pajunvarsi tms.) niin se menee ojan viereen, käy siihen kyljelleen, tiputtaa kepin ja liukuu kyljellään sen perään (ottaen etujaloilla vauhtia). Ei hyvää päivää mikä koira..

 

 

Gimmalle ilmestyi jokin aika sitten patti lavan lähistölle. Ensin se näytti siltä, että Gimma on saanut hammasta tai juossut jotain päin. Se on vähän kuin herne, mutta inan isompi. Vähän siitä on tullut verta, mutta muuten on kuiva näppy. Olen yrittänyt sitä puristaa, mutta se on kova eikä siitä tule mitään ulos (vähän korkeintaan pintanahasta verta). Saksisin siitä vierestä karvatkin pois, että patti saa ilmaa ja muistan tarkkailla sitä.

 

 

Lenkin jälkeen väsyttää ja kivointahan on kun pääsee sohvan viereen köllimään. Söpis!